Wong Kar-wai

Wong Kar-wai on yksi aasialaisen elokuvan suurista nimistä. Wongille ominainen kerrontatekniikka ja vahva tyylittely nousevat esiin jo lahjakkaan auteurin varhaisissa elokuvissa.

Scorsesen Mean Streetsiä mukailevassa kasaridraamassa As Tears Go By (1988) Andy Lau esittää kovaksikeitettyä pikkurikollista, jonka jengiveli (Jacky Cheung) joutuu vaikeuksiin suurkaupungin pahamaineisilla kaduilla. Maggie Cheungin henkilöhahmo on pehmeä kuin angora, kun taas Andy Lau on levoton nuorukainen. Jo Wongin esikoisessa on pohjimmiltaan kyse rakkaudesta, tuosta raastavasta ja tuhoon tuomitusta tunteesta. Tunteen paloa siivittää uskomaton kantopop-versio 1980-luvun hitistä Take My Breath Away.

Days of Being Wild (1990) tuo mieleen myöhempien aikojen kypsän
Wong Kar-wain. Elokuvasta piti tulla kaksiosainen megaeepos, mutta
tuotantoprosessi ei pysynyt mestarin käsissä. Leslie Cheung esittää äitinsä hylkäämä Yuddua, joka laittaa sydäntä raastavan kipunsa kiertoon
lähiympäristössään. Maggie Cheungin riipaisevasti esittämä Su Li-zhen
jatkaa itsenäisenä roolihahmona elämäänsä vuosikymmentä myöhemmin. Wongin yhteistyö hovikuvaajansa Christopher Doylen kanssa alkaa tästä.

Jo 1990-luvulla suunniteltu ”jatko-osa” In The Mood For Love (2000)
on ohjaajan huikaisevimpia elokuvia. Nostalgisesti 1960-luvulle sijoittuva
Days of Being Wild on eräänlainen läpileikkaus Wongin teemoihin,
hahmoihin ja tunnelmiin. ”Mood For Love” näkyy elokuvan läpi, mutta
vuosikymmen myöhemmin tuotetussa elokuvassa kaikki on hiottu äärimmilleen: sade, rumba, varjot ja valot, tapettien suuret kuviot.

Kiihkeätempoinen, impressionistisesti tunnelmoiva Chungking Express
(1994) on ylistys neonvaloissa sykkivälle Hongkongille ja elokuvataiteelle
sinällään. Kaksi rinnakkaista tarinaa ei näennäisesti sivua toisiaan. Suurkaupungin yksinäisyys ja rakkauden kaipuu yhdistää tarinoita
ja ovat läsnä hetkessä. Elokuva tulvii yhtä aikaa raikkaita värejä ja
tumman eri sävyjä. Pääosissa ihastuttava Brigitte Lin, Takeshi Kaneshiro
ja Tony Leung.

Ashes of Time (1994) on Wong Kar-wain ainoa wuxia-kokeilu. Tarina
vie myyttiseen aikaan, jossa sokea miekkamies (Tony Leung Chiuwai)
joutuu koston välikappaleeksi. Ajassa etäännytetyssä rakkaustarinassa
nähdään komea näyttelijäkaarti – Brigitte Lin, Leslie Cheung, Maggie Cheung, Tony Leung (molemmat), Jacky Cheung. Definitiivinen, uudelleen leikattu, visuaalisesti kunnianhimoinen Redux-versio julkaistiin 2008.

Fallen Angels (1995) on kiihkeä kuvaus Hongkongin urbaanista yöstä,
jossa tappaja viehättyy kollegaansa. Elokuva on pikemminkin kuvamontaasi, kerronta on pilkottu palasiin, ja selkeä, koherentti tarina ovat
epäolennaisia.

Happy Together (1997) on täydellisen raastava rakkauselokuva, visuaalisesti hengästyttävä mestariteos. Leslie Cheungin ja Tony Leungin
esittämä poikapari matkustaa Hongkongista eksoottiseen Argentiinaan
lomamatkalle, mutta tiet erkanevat. Doylen käsivarakuvaus tukee tunnelmia, ja karheat, vavahduttavat kuvat nousevat pääosaan. Elokuva on
toistaiseksi ainoa, joka on tuonut Wongille parhaan ohjaajan palkinnon
Cannesissa, jossa tämä on neljästi tavoitellut Kultaista Palmua.

Wongin täydellisyyden tavoittelu kulminoitui In The Mood For Loven
tunnelmia myötäilevään ”itsenäisen jatko-osaan” 2046 (2004). Cannesin
kilpailusarjan ensi-illan toteutumista jännitettiin viimeiseen saakka
ja heti kilpailuesityksen jälkeen ohjaaja veti elokuvansa takaisin leikkauspöydälle. Monitasoinen, kompleksinen tarinakudelma ja pysäyttävä kuvakerronta tukevat huikeaa lopputulosta. Elokuva alkaa vuoteen 2046 sijoittuvana scifinä mutta palautuu lopulta rakkauden muistoihin 1960-luvulle. Pääosassa Tony Leung, Gong Li (Su Li-zhen) ja Zhang Ziyi, Maggie Cheung nähdään sivuroolissa.

My Blueberry Nights (2007) lienee Wong Kar-wain ”yksinkertaisin” elokuva, tosin visuaalisesti ja tunnelmiltaan tuttua Wongia. Pääosassa nähdään pop-tähti Norah Jones, jonka musiikki siivittää elokuvan tunnelmia. Tarinan nuori nainen ajaa halki Amerikan etsiessään helpotusta sydänsuruunsa, ja kohtaa matkallaan joukon värikkäitä hahmoja – rooleissa mm. Jude Law, Rachel Weisz ja Natalie Portman.

Kirsi Raitaranta

Kiitos: Cinema Mondo, Fortissimo.