Vuosikymmenen parhaita
Vuosikymmenen parhaista elokuvista on jo tehty useita, intohimoja herättäviä listoja. Muutamat nimet nousevat niissä yhä uudelleen esiin. KAVA esittää yhdessä Rakkautta & Anarkiaa –festivaalin kanssa sarjan 2000-luvun merkkitapauksia, jotka ovat jo jättäneet jälkensä elokuvahistoriaan.
Tänäkin vuonna Cannesissa juhlittu thaiohjaaja Apichatpong Weerasethakul voitti mystisellä Tropical Malady -elokuvallaan Quentin Tarantinon johtaman juryn palkinnon vuonna 2004. Thai-myyttejä taustalla hienovaraisesti kuljettava elokuva jakaantuu kahteen osaan, jossa alkupuolella seurataan sotilaan (Banlo Lomnoi) ja maalaispojan (Sakda Kaewbuadee) haurasta suhdetta. Loppupuolisko vie syvälle villiin viidakkoon, jossa Lomnoin esittämä sotilas jahtaa verenhimoista tiikeriä, muodonmuutoksen hallitsevaa henkeä (Kaewbuadee). Alkuperäinen thai-nimi Sud pralad tarkoittaa outoa eläintä, petoa – minkä ajatuksen voi tavoittaa molemmista osista. Hypnoottinen, dualistisia teemoja käsittelevä monikerroksinen elokuva on kaunis ja kauhistuttava yhtä aikaa.
Weerasethakul vie impressionistista kerrontaansa vielä hieman eteenpäin kiehtovassa Syndromes and a Century -elokuvassa (2006). Ohjaaja tutkii muistia ja sinänsä merkityksettömien, pienten kohtausten kautta syntyviä tuntemuksia, siinä missä buddhalaisuuttakin. Kaewbuadee esittää elokuvassa munkkia. Dualistinen käsittelytapa on jälleen läsnä, ja jotkin Tropical Maladyn teemat toistuvat hieman varioiden.
Meksikolaisen ohjaajalupauksen Carlos Reygadasin Battle in Heaven (Batalla en el cielo, 2005) shokeeraa brutaaleilla ja eksplisiittisillä seksikohtauksilla. Sen nostamista kuohuista huolimatta sitä ylistettiin teknisesti briljanttina teoksena, jonka ytimestä löytyy herkkää taiteellisuutta. Diego Martinez Vignattin sielukas kuvaus ansaitsee kiitosta, samoin elokuvan tehokas musiikki ja äänimaisema ylipäätään. Meksikolainen nyky-yhteiskunta näyttäytyy nationalistisena ja uskonnollisena ja antaa pohjaa allegorioille. Kaikki näyttelijät ovat amatöörejä.
Hongkong-ohjaaja Wong Kar-Wain häikäisevän kauniin In the Mood for Love –elokuvan (2000) kuvat on ladattu kaipuulla ja tukahdutetuilla tunteilla. Tahoillaan naimisissa olevat Chow (Tony Leung) ja Li-zhen (Maggie Cheung) kohtaavat 1960-luvun Hongkongissa muuttaessaan samaan kerrostaloon. Tarina kietoutuu tiiviisti näiden suhteeseen ja poissaolevat puolisot ovat pelkkiä kasvottomia statisteja. Hienovireisen ja intensiivisen elokuvan kuvaus on viipyilevä, intiimit kuvat harkitusti rajattuja ja tulvillaan merkitystä.
Henkien kätkemä (2001) on japanilaisen animemestarin Hayao Miyazakin parhaita elokuvia. Jälleen kerran Miyazaki nostaa tytön monitasoisen fantasiaseikkailunsa sankariksi. Chihiro eksyy vanhempineen hylättyyn huvipuistoon, joka illan tullen muuttuu henkien kylpyläkaupungiksi. Pelastaakseen vanhempansa tytön on voitettava velho Yubaban taiat. Avukseen hän saa lohikäärmepojan, Hakun.
Bong Joon-hon tosipohjainen Memories of Murder (2003) on sekoitus vakuuttavaa tummasävyistä trilleriä ja mustaa komediaa. Näennäisen seesteiseltä maaseudulta löytyy naisen ruumis. Epäpätevä poliisipari ryhtyy selvittämään julmaa murhaa pahoinpitelemällä jokaisen todistajan. Avuksi saapuu suurkaupungin etsivä, joka vihdoin johdattelee poliisityötä eteenpäin. Itse rikos jää taustalle Bongin keskittyessä tarinan henkilöihin.
Sofia Coppolan huomattavan hypen nostattanut Lost in Translation (2003) kertoo kahden erilaisen ihmisen kohtaamisesta neonvaloissa sykkivän Tokion yössä. Bill Murrayn esittämä elokuvatähti on tekemässä viskimainosta, Scarlett Johanssonin tulkitsema nuori nainen on päätynyt samaan hotelliin kiireisen aviomiehensä siivellä. Tunnelmallisiin, suloisenkatkeriin kuviin ja humoristisiin hetkiin on onnistuneesti taltioitu suurkaupungin kokemus, yksinäisyys ja irrallisuus sekä päähenkilöiden välillä syntyvä monimutkainen ystävyyssuhde.
Jacques Audiardin levoton trilleri Kun sydän lakkaa lyömästä (2005) perustuu James Tobackin elokuvaan Fingers (1978). Karismaattinen Romain Duris nähdään läpimurtoroolissaan raivoisana ja haavoittuvana antisankarina. Duris esittää erilaisiin rooleihin jakautunutta Tomia, joka isänsä jalanjälkiä seuraten tekee öisin uraa häikäilemättömänä rikollisena. Samaan aikaan Tom haaveilee konserttipianistin urasta edesmenneen äitinsä tapaan ja treenaa pianonsoittoa päivisin pakkomielteisellä kiihkolla.
Yhteistyössä Rakkautta & Anarkiaa –festivaalin kanssa.
Aku Louhimies esittelee kuukauden elokuvan Lost in Translation (2003) Orionissa 26.9. klo 18.00