NEA - NIIN NUORI... NIIN UTELIAS

Omapäinen 16-vuotias koulutyttö Sybille Ashby jää kiinni eroottisten romaanien näpistämisestä, mutta kirjakauppias Axel Thorpe päästää hänet menemään. Yllättäen he tapaavat toisensa uudestaan Sybillen sisaren syntymäpäivillä. Axel haastaa Sybillen kirjoittamaan eroottista kirjaa, jonka tekijän henkilöllisyys on tarkoitus pitää salassa, koska Sybille on alaikäinen. Havaintoja ja kokemuksia projektia varten keränneen Sybillen teoksesta tulee jättimenestys, mutta Axel ei aio jakaa kertynyttä kultaa ja kunniaa, kunnes Sybille ryhtyy vastaiskuun...

Abel Gancen assistenttina elokuvauransa aloittaneen argentiinalaissyntyisen Nelly Kaplanin kolmas kokoillan ohjaus Néa perustuu Emmanuelle Arsanin romaaniin. Seksuaalisen fiktion tuottaminen pseudonyymin turvin ei ollut vieras asetelma kirjailija-ohjaajalle, jonka nuoruudentöihin kuuluu Belen-nimellä tehty eroottinen romaani Le reservoir des sens (1962). Myös menestysromaanin Emmanuelle (1959) tekijä Emmanuelle Arsan on pseudonyymi, jonka takaa löytyy thaimaalainen näyttelijätär Marayat Rollet-Andriane, mutta ilmeisesti myös hänen aviomiehensä, ranskalainen diplomaatti Louis-Jacques Rollet-Andriane. Voi ihmetellä, mikä Marayat’n panos oikein on ollut, sillä Ranskan kirjallisuuden klassikoita ahkerasti siteeraava, Thaimaata turistimaisesta euronäkökulmasta tarkasteleva kohuromaani ei oikein vaikuta nuoren thainaisen hengentuotteelta. Kutkuttavampi kysymys on tietenkin se, ovatko Emmanuellen estottomat seksikokemukset (tai fantasiat) naisen vai miehen tekstiä.

Vaikka Néa lienee kirjoitettu kommenttina Emmanuellen tekijyyttä ympäröineeseen uteliaisuuteen, elokuvaversio kytkettiin aikalaiskritiikeissä vahvasti ohjaaja Nelly Kaplanin elämäkertaan ja tuotantoon.

”Kaplan on tehnyt toistaiseksi henkilökohtaisimman ja omaelämäkerrallisimman elokuvansa”, arvioi Monthly Film Bulletinin Verina Glaesser. ”Se jatkaa hänen ottamaansa urakkaa, jossa satujen ja legendojen noidalle annetaan uusia rooleja positiivisena keskushenkilönä. Sybilleä ympäröivät viittaukset Delfoin oraakkeliin, hänen kissansa jatkuva läsnäolo ja toistuvat yhteydet tuleen – elokuvan selvimmin yliluonnollisessa kohtauksessa hän saa kappelin syttymään liekkeihin tuleen ilman näkyvää syytä – sekä tinkimätön absoluutin etsintä tekevät hänestä sankarittaren, joka kuuluu samaan ketjuun kuin Marie elokuvasta Hän vietteli kylän (La Fiancée du pirate) ja Papa, les petites bateaux’n Cookie. Se, että hänen veneensä nimi on Le Pirate, korostaa yhteyttä aiempaan elokuvaan, mutta myös korostaa Sybillen anarkistista tehtävää tässä elokuvassa.” (Monthly Film Bulletin, December 1977)

”Kaplanin suosikkiteemojen entistä monimutkaisempi käsittely”, Films and Filmingin Derek Elley tiivisti. ”Elokuva on maailmaa nähneen kustantajan ja kaikkitietävän teinitytön välinen rakkaustarina, jonka kumpikin osapuoli jatkuvasti haastaa toisen ideoita, mutta kumpikaan ei pärjää ilman toista. Vaikka kuvasto on hillittyä, se sisältää melko hätkähdyttävää eroottista riehakkuutta sekä aitoa hellyyttä. Itse asiassa elokuva huokuu kauttaaltaan lämpöä, joka on uutta Kaplanin tuotannossa.” (Films and Filming, March 1978)

8.7.2010 Lauri Lehtinen