THE UNKNOWN

"Kun työskentelen Lon Chaney -elokuvan tarinan kanssa, en ajattele koskaan juonta. Se seuraa itsestään hahmon luomisen jälkeen. Elokuvan The Unknown lähtökohtana oli pelkästään kädetön mies. Kysyin itseltäni, mikä olisi säpsähdyttävin tilanne, johon näin muotopuoli ihminen voisi joutua. Juoni sirkusesiintyjästä, joka käyttää jalkojaan kuin käsiä, joka rakastaa tyttöä ja menettää tämän ja lopulta yrittää kammottavaa rikosta varpaillaan, kasvoi näistä mietteistä."
– Tod Browning

Alussa on tärkeä tieto: "Väitetään, että tarina on tosi... " Se kertoo espanjalaisen sirkuksen kädettömästä ihmeestä Alonzosta, joka rakastuu Joan Crawfordin tulkitsemaan Nanoniin. Itse asiassa Alonzolla on kätensä, mutta oikean käden kaksi peukaloa ovat vaarallinen johtolanka hänen suorittamiinsa rikoksiin; vain hänen kääpiöystävänsä tietää totuuden. Huomattuaan, että tytöllä on patologinen kammo miehen käsiä kohtaan Alonzo antaa amputoida omansa.

Kohtaus, jossa Alonzo palaa todella kädettömänä, on Lon Chaneyn makaaberin uran kohokohtia. Nanon on tällä välin voittanut kammonsa ja suostunut sirkuksen voimamiehen kosintaan. Häitä siirretään: "Odotetaan Alonzoa. Haluan, että hän on läsnä häissämme". Alonzo saapuu ja tapaa ensin Nanonin. "Olet laihtunut", sanoo tyttö syleillessään kaivattua ystävää. "Ei, en laihtunut. Olen menettänyt muutamia kiloja... " Kädet hyväilevät häntä. Voimamieskin tulee. Alkaa hymyjen, ilon ja naurun suuri spektaakkeli. Alonzo luulee tulleensa omiin häihinsä.
 
Kohtauksen musta huumori hetkellä, jolloin Alonzo seisoo jo kädettömänä mutta toiveikkaana naisen edessä, on rajua, ja ylittää melkein obseenin rajat. Kohtaus on niin ikään kaunis muistutus siitä, miten merkillinen, absurdeja ihmissuhteiden yläsävyjä ja ulkoavaruuden musiikkia tavoitteleva maailma kehittynyt mykkäelokuva oli.

Mutta kohtaus on myös runollinen, Alonzon elämän kaunein. Tyttö sähköttää takaisin ehdotonta hyvyyttä ja ihmisrakkautta, joihin sisältyy tosiasiallisesti valtaisa sadistinen potentiaali. Lupaavilla silmäyksillä ja hiljaisilla katteettomuuksilla ladattu panttaustilanne on hyvinkin elokuvan historian brutaalein dokumentti miehen ja naisen ongelmallisista suhteista.

Crawford on Chaneyn bravuurin pätevä vastavoima: välttämätön sähkökentän jännitteen kannalta. Julmuuden ja hyvyyden samuus on Crawfordin hahmon peruspiirre, mutta vasta vuosia ja vuosikymmeniäkin myöhemmin. Sen orkestroiminen näin varhain oli Tod Browningilta profeetallinen oivallus.

– Peter von Bagh (Tähtien kirja. Helsinki: Otava 2006) AA 19.1.2010