ROMAN DE GARE

Claude Lelouch (s. 1937) ohjasi elokuvan Roman de gare (2007) käyttäen kuvausten aikana salanimeä Hervé Picard. Matalan profiilin myötä 70-vuotias konkariohjaaja, jonka edellisiä elokuvia kriitikot olivat ryöpyttäneet, sai toimia ilman paineita ja ennakko-oletuksia. Lisäksi anonymiteetti liittyi olennaisesti elokuvan pakenemisen, katoamisen ja identiteetin vaihtamisen teemoihin. Elokuvaa on luonnehdittu yhdeksi Lelouchin raikkaimmista ja yllättävimmista teoksista, jonka erityisiä ansioita ovat tunteiden kuvauksen syvyys, viihdyttävyys ja tihenevä jännitys.

Elokuvan nimi tarkoittaa Ranskan rautatieasemilla myytävää halpakirjallisuutta, jonka ympärillä päähenkilö Pierre Laclosin elämä pyörii. Hän on populaarifiktiolla maineeseen nousseen Judith Ralitzerin haamukirjoittaja, joka ei tunne saavansa kopealta kirjailijalta riittävästi arvonantoa tekemästään työstä. Tien päällä ollessaan Pierre tapaa juuri tylysti jätetyksi tulleen naisen, alituisen valittajan ja potentiaalisen ikuisen luuserin Huguetten, joka värvää Pierren anoppikäynnille esittämään karannutta sulhastaan. Lisänsä soppaan tuovat perheensä jättävä opettaja ja muut tarinan varrella mukaan tulevat henkilöhahmot. Eikä siinä kaikki: joku niittää satoa Taikuri-nimellä tunnettuna sarjamurhaajana. Todellisten identiteettien hämärtyminen ja faktan ja fiktion sekoittuminen muodostavat verkoston, joka pitää yllä mysteeriä loppuun asti.

Aiemmin pienempiä rooleja tehneellä Dominique Pinonilla on kameleonttirooli, jonka kätkettyjen tunnesävyjen kirjo on vaikuttava. Lelouch halusi rooliin nimenomaan suhteellisen tuntemattoman näyttelijän, jotta vaikutelma perusmiehestä ei häiriintyisi. Pitkän ja näyttävän uran tehnyt Fanny Ardant oli Lelouchille itsestäänselvä valinta ylimieliseksi ja aristokraattiseksi kirjailijatähdeksi. Audrey Danan mainio debyytti rääväsuisena kampaajana toi hänelle lupaavimman naisnäyttelijän César-ehdokkuuden vuonna 2008.

Lelouch tunnustaa elokuvalla rakkauttaan eri lajityypeille. Vaikka elokuva pirskahtelee niin melodraamaa, komediaa, jännitystä, road movieta kuin lännenelokuvaakin, kokonaisuus pysyy koossa. Lelouch on itse selittänyt useiden genrejen lainaamista Roman de garessa seuraavasti: 

"All my films are mélanges [of genres], but this one more than others. Life itself is such a mé-lange. For instance, maybe in the morning at the subway a person might have a purse stolen and thus a thriller begins. Then at noon in a restaurant, there could be a flirtation from an-other table that suggests a love story brewing. And that evening something personal, dra-matic, maybe tragic could happen. These aren't extraordinary possibilities in any single life. So even an ordinary life mixes genres like that." (Doris Toumarkine: Film Journal International; May2008, Vol. 111 Issue 5)

- Maija Iltanen 16.12.2009 – Lähteet: Roman de gare -elokuvan pr-materiaali; David Noh: Film Journal International, May2008, Vol. 111, Issue 5; Doris Toumarkine: Film Journal International; May2008, Vol. 111 Issue 5