Lasten klassikot ja Walt Disney
Kevätsarjassa nähdään pieni valikoima Pohjolan elokuvia, varhaisen elokuvan helmiä sekä hieno sarja Walt Disneyn animaatiota. Kaikista elokuvista esitetään myös koululaisnäytökset.
Ruotsalaiskirjailija Astrid Lindgrenin rakastetut elokuvat kuuluvat jokaiseen onnelliseen elokuvalapsuuteen. Peppi Pitkätossu karkuteillä (1970) on Lindgrenin suoraan elokuvaksi käsikirjoittama elokuva. Se kertoo lasten anarkisesta pakomatkasta, jonka kapteenina huseeraa Peppi totuttuun malliin. Turvallinen seikkailu päättyy lasten onnelliseen kotiinpaluuseen.
Vaahteramäen Eemeli (1971) seikkailee kommelluksesta toiseen ja miettii keppostensa lomassa tekosiaan vuollen samalla yhä kasvavaa puu-ukkoarmeijaansa. Olle Hellbomin ohjausten hyväntuulisuus ja Kalle Bergholmin sulava kuvaus ovat parasta 1970-luvun aidoissa lastenelokuvissa.
Pohjoista ulottuvuutta edustaa myös H.C. Andersenin satuklassikko Lumikuningatar (1986). Ohjaaja Päivi Hartzell on vertauskuvallisessa kasvutarinassa panostanut vahvaan visuaalisuuteen ja luo tunnelmaa tätä kautta.
Chaplinin poika (1921) oli tekijänsä siihen asti pisin ja kallein työ, mutta myös ehein ja aikaisempia realistisempi. Modernin sadun pääosassa pikkupoika Jackie Coogan tekee valloittavan roolin, kuten myös legendaarinen, elämää rakastava kulkuri.
Buster "Kivikasvo" Keatonin Kenraalia (1926) on hehkutettu täydelliseksi elokuvaksi, niin erottamattomasti siinä sulautuvat toisiinsa dramaattinen toiminta ja koominen aines. Keaton seikkailee jälleen henkensä kaupalla pelastaakseen rakastetunsa sekä hurjaa vauhtia kiitävän höyryveturinsa.
Maailman hauskimpia elokuvia sisältää ohjelma Ohukainen ja Paksukainen: koomikkoparin synty. Se esittelee Stan Laurelin ja Oliver Hardyn varhaisinta uraa elokuvissa Toiset sata vuotta (1927), Joulukuusikauppiaat (1929) ja Vapaus (1929). Pianisti Joonas Raninen säestää myös elokuvan koululaisnäytöksen!
Walt Disney ja Euroopan taide ovat aiheina Taidemuseo Tennispalatsin kevään näyttelyssä. Näyttely rinnastaa toisiinsa Walt Disneyn (1901-1966) studion alkuperäisiä materiaaleja ajan eurooppalaiseen taiteeseen. Orionissa esitetään näyttelyyn liittyviä animaatioita.
Disneyn ensimmäinen täyspitkä animaatio Lumikki ja seitsemän kääpiötä valmistui Technicolor-väreissä vuonna 1937. Disneyn päähänpinttymää pitkästä animaatiosta pidettiin hulluna, ja neljä vuotta kestänyt jättihanke oli välillä vaarassa kaatua budjetin ylittyessä. Animaatiosta tuli suurmenestys, mikä perustuu pitkälti Disneyn oivallukseen tuoda Lumikin rinnalle muita rinnakkaisia toimijoita, kuten veitikkamaiset kääpiöt ja ilkeän kauhistuttavan noidan. Näin hän laajensi sadun perustarinaa – ei pelkästään pituudeltaan vaan myös syvyydeltään, ja yhdistää realistiseen kerrontaan fantasian piirteitä.
Lisäksi Disneyn uudenlainen multiplane -kuvaustekniikka antaa kuvalle kolmiulotteisen vaikutuksen, mikä osaltaan tehostaa kerrontaa. Tunneskaalaltaan Disneyn viimeistelty toteutus on rikas, siinä on aidosti jännittäviä elementtejä, värikästä riehakkuutta ja ravistelevaa surua. Disneyn 1930-luvulla luoma menestyskonsepti on yhä käytössä tämän päivän animaationtekijöillä.
Fantasiaa (1940) ryhdyttiin suunnittelemaan jo ennen Lumikin ensi-iltaa. Kapellimestari Leopold Stokowskin sovittama ja johtama musiikkivalikoima soi Bachista Stravinskyyn. Kerronta lentää välillä fantasioiden, välillä tasaisemmin tarinamaailmassa. Noidan apupoikana hääräävästä, aiemmin niin anarkisesta Mikki Hiirestä tehtiin elokuvaa varten pyöreämpi ja söpömpi.
Erilaisuudesta kertova Dumbo (1941) on fantastinen tarina lentävästä norsusta. Sirkuksen värikkääseen maailmaan sijoittuva tarina sisältää herkullisia kohtauksia pikkunorsun kömmähdyksistä.
Yksi menestyneimmistä Disney-elokuvista on Bambi (1942). Disney pyrki elokuvissaan luonnollisuuteen, mikä näkyy mm. pikkutarkassa miljöössä. Samaan aikaan Disney-kuvastoon kuuluvat pehmeänpörröiset metsäneläimet.
Tuhkimo (1950) ja Prinsessa Ruusunen (1959) jatkavat Lumikin menestyksen viitoittamalla tiellä. Taustalla löytyvät jälleen perinteiset, Grimmin veljesten tallentamat kansansadut, joista Disney loihti alkuperäistä runsaammat, spektaakkelinomaiset satumaailmat. Ruusunen on aikansa kallein piirroselokuva, joka runsaudessaan ja realistisuuden tavoitteissaan saavuttaa erään kehityksen lakipisteen.
Kirkassävyinen seikkailufantasia Peter Pan (1953) lennattää lontoolaislapset seikkailuun ikinuorten poikien saarelle, missä he tapaavat mm. Kapteeni Koukun ja Helinä-keijun.
Kaunotar ja Kulkuri (1955) ei ole mukana näyttelyssä, mutta Walt Disneyn ensimmäinen kokoillan scope-piirretty elokuva livahti sarjaan kuin itsestään. 101 dalmatialaista (1961) uudistaa Disneyn kuvamaailmaan. Sen luonnosmainen ja yksinkertainen piirrostyyli antaa modernin raikkaan ilmeen animaatiolle. Ihanan koirakatraan ohella valkokankaalla nähdään arkkipahatar, Cruella de Ville.
Rudyard Kiplingin tekstiin perustuva Viidakkokirja (1967) on Walt Disneyn viimeinen itse valvoma pitkä animaatio.
Kirsi Raitaranta