Filmilöydöt

Mikäli löydät vanhoja filmejä, elokuvaan liittyviä laitteita, julisteita, valokuvia, muistivihkoja, tilikirjoja tai elokuvaan liittyvää historiallista aineistoa, ota huomioon seuraavat seikat:

  • vanha filmimateriaali voi olla herkästi syttyvää nitraattifilmiä, jota on käsiteltävä suurella varovaisuudella. Nitraattifilmiä käytettiin ammattimaisessa elokuvanteossa yleisesti vielä 1950-luvun lopulla.
    Tulenarka nitraattifilminauha on aina 35 mm levyistä ja yleensä mustavalkoista selluloidinauhaa. Myös varhaisia niin sanottuja väritoonattuja filmejä saattaa esiintyä. Jos löydät 35 mm:n levyistä filmiä, ota yhteys Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon, josta saat tarkemmat toimintaohjeet. Muun kuin 35 mm:n materiaalin voi lähettää saatekirjeellä varustettuna suoraan Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon
  • 16 mm tai sitä kapeammat (9,5 ja 8 mm) lähinnä amatöörikäytössä olleet filmileveydet eivät ole herkästi palavaa materiaalia. Tämäkin filmilaatu on kuitenkin erittäin vaurioitumisherkkää, joten älä yritä esimerkiksi tunnistamistarkoituksessa ajaa elokuvaa projektorilla tai muulla katselulaitteella
  • säästä myös elokuvan kelat, kääreet, kotelot tai purkit nimilappuineen ja muine merkintöineen sekä mahdollinen muu oheismateriaali
  • koska sähköiskun vaara on ilmeinen, ei vanhoja sähkökäyttöisiä elokuvalaitteita (projektorit, leikkauslaitteet, kuvausvalaisimet jne.) saa ennen asiantuntijan tarkastusta kytkeä sähköverkkoon. Jos mahdollista, museoitava laite on parasta lähettää sellaisenaan Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon tai toimia sieltä saatavien ohjeiden mukaisesti
  • Kansallisen audiovisuaalisen arkiston museokokoelman kartuttamiseksi vastaanotetaan filmien ja kinoteknisten laitteiden lisäksi kaikkea muutakin elokuviin liittyvää oheismateriaalia

Neuvoja antavat erikoistutkija Lauri Tykkyläinen (p. 09-685 2650) ja tutkija Riitta Paavonen (p. 09-685 2645, gsm 0400-407 624).

Talletukset ja löydöt vastaanottavat:

Kerro kaverille