Kamerat asemissa nyt DVD:llä!

Kamerat asemissa on julkaisu Puolustusvoimain katsauksista 42-88. Ne avaavat näkökulman jatkosodan vuosiin 1942-1944.

Hyökkäävien kameroiden aika päättyy. Elokuvaajat siirtyvät asemasodan aiheisiin. Eri aselajien esittelyjen rinnalla osansa saavat uusi elämä Itä-Karjalassa, kevätkylvöt Syvärin rannalla ja Äänisjärven vepsäläiset juhlat.

Vuonna 1942 kamerat käynnistyvät sotapolitiikan huipulla: Hitler ja Mannerheimin kohtaavat Suomessa ja Berliinissä. Neuvostoliiton suurhyökkäys alkaa kesäkuun 9. päivänä 1944. Aseet puhuvat ja aselepo solmitaan. Puolustusvoimain katsaus 84 siirtyy kuviin Viipurin evakoista. Katsaus Äyräpään taisteluista jää kesken ja aikalaisilta näkemättä.

Kamerat asemissa päättää sotakatsausten sarjan kunnianosoituksena jatkosodan elokuvaajille. Heihin kuuluivat elokuvamme kultakauden kameramiehet: Yrjö Aaltonen, Heikki Aho, Erik Blomberg, Felix Forsman, Olavi Gunnari, Alvar Hamberg, Eino Heino, Eino Itänen, Eino Kari, Kalevi Lavola, Hannu Leminen, Åke Leppä, Erik Lönnberg, Auvo Mustonen, Eino Mäkinen, Risto Orko, Kalle Peronkoski, Uno Pihlström, Sulo Tammilehto, Teuvo Tulio ja Esko Töyri.

Sotakameran näkymiä laventavat valistus- ja kotirintamafilmit. Valitut otteet Finlandia-Katsauksista saattelevat kansakunnan rauhan aikaan. Katsauksen huipentavat harvinaiset värifilmit, jotka tuovat ajan ilmiöt elävinä lähelle.

Jatkosodan katsaukset I - Hyökkäävät kamerat on julkaistu DVD:llä 7.11.2008

Hyökkäävät kamerat on julkaisu, joka sisältää Puolustusvoimain uutiskatsaukset jatkosodasta sellaisina kuin aikalaiset ne näkivät.

Neljän levyn kokoelma - lähes 12 tuntia katsottavaa - on edustava otos elokuvatusta sodasta. Heinäkuun 1941 ja huhtikuun 1942 välillä ilmestyneet 41 Puolustusvoimain ensimmäistä katsausta ovat nähtävissä ensi kertaa sodan jälkeen alkuperäisessä muodossaan.

Valmistusvuodet: 1940-1942. Markkinointi: Finnkino Oy. Myynti: hyvinvarustetut tavaratalot kautta maan.

MUISTA MYÖS NÄMÄ DVD-UUTUUDET:

Valkoisen Suomen kenraali, Suomen sotien ylipäällikkö, Suomen Marsalkka, Suomen tasavallan presidentti: Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) turvasi näissä tehtävissä kansakuntansa sen historian kriittisinä hetkinä. Hänen henkilössään oli syvyyttä ja häikäisevää voimaa. Hänestä tuli itsenäisyys- ja puolustustahdon elävä symboli ja kuolemansa jälkeen kansallinen myytti.

Vuonna 1896 Lumière oli ikuistanut hänet Nikolai II:n kruunajaiskulkueessa säkenöivän luutnantin hahmossa. Valkoisen kenraalin sankarikehää filmattiin vuonna 1918 maassa, josta tuli itsenäinen Suomi. Talvi- ja jatkosodan kamerat suunnattiin siihen ylipäällikköön, joka sai nimen Suomen Marsalkka.

Suomalaisista suurimman valkokangasilluusio herää eloon tämän ajan kotipäätteiden äärellä. Aikalaisille näytettyjä elokuvia täydentävät ennennäkemättömät arkistolöydöt. Kuvia tukee professori Ohto Mannisen laatima asiantuntijan kommenttiraita.

Varhaisinta materiaalia edustaa voitonparaati Helsingissä vuonna 1918. Mannerheim tuo voittoisan talonpoikaisarmeijansa itsenäisen Suomen pääkaupunkiin. 1930-luvulta mukana on kolme lyhytelokuvaa; ensimmäisessä hän vierailee Satakunnan suojeluskuntapiirissä, toisessa juhlitaan 70 vuotta täyttävää sotamarsalkkaa ja kolmannessa vietetään Tampereen vapautumisen 20v. juhlallisuuksia.

Sota-ajalta mukana on Hitlerin vierailu Mannerheimin 75-vuotispäivillä, Mannerheimin vastavierailu Saksaan sekä presidentin virkaanastujaiset. Hautajaisten jälkeen Marsalkkaa muistetaan vielä vuonna 1955 Sveitsissä kuvatussa elokuvassa Kauas kantaa maine.

Valmistusvuodet: 1918-1955. Julkaisupäivä 19.9.2008. Markkinointi: Finnkino Oy. Myynti: hyvinvarustetut tavaratalot kautta maan.

Katso DVD:n  traileri.

Saatavilla myös Talvisodan katsaukset. Katso DVD:n traileri.