Pääosassa Suomen kansa

Kimmo Laine: Pääosassa Suomen kansa! - Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus kansallisen elokuvan rakentajina 1933 - 1939 (SKS ; SEA, 1999)

1930-luku oli elokuvassa kuten muillakin suomalaisen kulttuurin ja politiikan alueilla nationalististen ilmiöiden voimakkaan nousun aikaa. Suomalainen elokuvatuotanto kääntyi 1920-luvun lopun kansainvälisemmän suuntauksen jälkeen sisään päin äänielokuvan tulon ja oikeistoliikehdinnän myötä.

Filmitutkija Kimmo Laine osoittaa erittäin mielenkiintoisessa väitöskirjassaan kuinka näiden tekijöiden ohella elokuvalliseen nationalismiin vaikutti merkittävästi suomalaisen elokuvatuotannon sisäinen mullistus, ns. studiojärjestelmän muotoutuminen.

1920-luvulla alaa hallinnut Suomi-Filmi sai rinnalleen uuden vahvan yhtiön, Suomen Filmiteollisuuden. Näiden elokuvavalmistamoiden välillä vallitsi jatkuva kilpailu sekä katsojista, kulttuurisesta arvovallasta että oikeudesta määritellä suomalaisen elokuvan ja suomalaisen elokuvayleisön olemusta.

Kansallinen elokuva ei vain "heijastanut" suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaista identiteettiä, vaan aktiivisesti muokkasi sitä! Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin elokuvat tarjosivat monin tavoin toisistaan poikkeavaa kuvaa suomalaisuudesta.

Suomen Filmiteollisuus tähtäsi yksinkertaiseen ja selkeään ilmaisuun, haki aiheensa maalais- ja pikkukaupunkimiljööstä sekä esittäytyi "yleiskansallisena", kaikkien suomalaisten äänitorvena. Suomi-Filmi taas hakeutui sekä aiheissaan että tyylissään modernimpaan ja kansainvälisempään suuntaan: se aloitti 1930-luvulla esimerkiksi nykyaikaisten naiskomedioiden valmistuksen.

Elokuvatuottajien lisäksi monet muutkin tahot, kuten elokuvasensuuri, lehtikritiikki ja yleisö, tarjosivat omia kansallisen elokuvan määritelmiään. Laine päätyy toteamaan, että eri osapuolten tavat määritellä suomalaista elokuvaa olivat usein keskenään ristiriitaisia. Kansallisen kulttuurin normatiivisten tavoitteiden ja yhdenmukaisuuden lomasta nousi poliittisia ja moraalisia kiistoja sekä häivähdyksiä vitalismista, psykoanalyysistä, emansipaatiosta ja vielä modernistisista tyylikokeiluistakin.

Muualla verkossa: