Istvan Szabo
Vieraana István Szabó 11.-12.5.
Mestariluokka: István Szabó ma 11.5. klo 17-19 Orionissa.
Tilaisuuden moderaattorina Peter von Bagh. Vapaa pääsy. Ilmoittautumiset osoitteeseen hungarian.culture@unkarinkulttuuri.fi
Relatives (Rokonoks, 2006) ti 12.5. klo 18.30 Orionissa.
Ohjaaja vierailee näytöksessä avaamassa elokuvasarjan.
Teeman elokuvat ja esitysajat »
Unkarilaisen elokuvan mestari István Szabó (s. 18.2.1938 Budapestissa) nousi esiin maansa uuden aallon nuorena lahjakkuutena. Hänestä tuli unkarilaisen historiallisen omantunnon visionääri.
Szabó suunnitteli alun perin lääkärin uraa. Lukiossa hän innostui kuitenkin teatterista ja elokuvasta ja kirjoittautui teatteri- ja elokuvakorkeakouluun vuonna 1956. Eurooppalaisen elokuvan uudet virtaukset, varsinkin Ranskan uusi aalto, innostivat häntä, ja Szabó ohjasi persoonallisia lyhytelokuvia Béla Balázs -studiolle.
Szabón esikoispitkässä Kun eletään unelmien aikaa (1964) Ranskan uuden aallon, varsinkin Truffaut'n vaikutteet olivat ilmeiset. Yksilölliseen näkökulmaan painottuvassa elokuvassa seurataan ilmavasti viiden opiskelijan kokemuksia, pääosissa András Bálint ja Ilona Béres.
Isän varjossa (1966) on monen mielestä Szabón paras elokuva. Ladatun teoksen kerrostumissa palataan toisen maailmansodan kokemukseen ja Unkarin vuoden 1956 kansannousun tragediaan. Näkökulma keskittyy nuoreen opiskelijaan, jonka isä oli vastarintaliikkeen sankari.
Elokuva rakkaudesta (1970), jossa Szabó ohjasi ensi kertaa väreissä, sai mahtavan yleisönsuosion. Se kertoo sodanaikaisista lapsuudenystävistä, jotka vuosi 1956 on erottanut, ja jotka kohtaavat toisensa jälleen.
Palomiehenkatu 25 (1973) oli värikäs, tapahtumarikas rakkaudentunnustus Budapestille, monisäikeinen unielokuva, jossa muistot heräävät eloon purkutuomion uhkaamalla kadulla.
Keltainen raitiovaunu (Budapestin tarinoita, 1976) on Szabón pääteoksia, vertauskuvallinen tarina Unkarin vaiheista. Eloonjääneiden ryhmä kokee monivaiheisen seikkailun työntäessään hylättyä raitiovaunua Budapestin halki.
Runsaiden, värikkäiden kuvausten jälkeen Szabó ohjasi intensiivisen kamarielokuvan Luottamus (1980). Kaksi hänen suosikkinäyttelijäänsä, Ildikó Bánsági ja Péter Andorai, esittää sota-ajan Budapestissa piileskeleviä vainottuja. Lajos Koltai kuvasi kirotun rakkauden tarinan kirkkaan hienovaraisesti.
Mephisto (1981) oli sekin uusi avaus. Klaus Mannin avainromaaniin perustuva historiallinen draama oli Szabón ensimmäinen toisen teokseen perustuva elokuva. Tosipohjainen tarina turhamaisesta näyttelijästä (Klaus Maria Brandauer), joka nousee suosioon Kolmannessa valtakunnassa, nosti Szabón maailmanmaineeseen.
Sunshine (1999) on juutalaisen Sonnenschein-suvun saaga 150 vuoden ajalta. Maalaisperhe nousee menestykseen yrttijuoman turvin. Toisen polven päähenkilö voittaa kultamitalin Berliinin olympialaisissa 1936 ja joutuu keskitysleirille. Kolmannessa polvessa kosto koittaa fasisteille, mutta kommunistihallinnon hirmuvalta tuottaa pettymyksen. Ralph Fiennes esittää kaikki miespääosat. Naisrooleissa nähdään Jennifer Ehle, Rachel Weisz, Deborah Kara Unger ja Molly Parker.
Being Julia (2004) perustui W. Somerset Maughamin tarinaan aviomiehensä (Jeremy Irons) hemmottelemasta näyttelijästä (Annette Bening). Julia näyttää kyntensä eikä alistu vanhenevan naisen rooliin, vaan todistaa olevansa yhä diiva ja valtiatar – niin näyttämöllä kuin omassa elämässään.
Relatives (2006) oli Szabón paluuelokuva periunkarilaiseen maailmaan monien mahtavien monikansallisten teosten jälkeen. Kyseessä on filmatisointi Zsigmond Moriczin suosikkiromaanista ja -näytelmästä. Satiiri ihanteellisesta lakimiehestä, joka tempautuu politiikkaan, näyttää, miten hyvä veli -järjestelmä toimii perinteisesti Unkarissa.
Antti Alanen