UHKAPELIÄ ARIZONASSA

Robert Lippertin ja Samuel Fullerin kasvanut kunnianhimo tuli ilmi The Baron of Arizonassa. Historialliseen pukuelokuvaan Fuller sai kuvaajakseen legendaarisen James Wong Howen, joka suostui työskentelemään murto-osalla normaalista palkastaan. Tuottaja oli jälleen Carl K. Hittleman, ja tarina perustui väljästi tosikertomukseen James Addison Reavisista, joka suunnitteli 1870-luvulla suuren tyylin huijauksen vaatien Arizonan aluetta omistukseensa väärentämiinsä espanjalaisiin maanluovutuskirjoihin vedoten. 

The Baron of Arizona esittelee motiiveja ja teemoja, jotka nousivat luonteenomaisiksi Fullerin tuotannossa, ja sen visuaalisen tyylin rikkaus ja kompleksisuus on eri luokkaa kuin I Shot Jesse Jamesissa. 

Kehyskertomus sijoittuu vuoteen 1912. Ryhmä smokkipukuisia mahtimiehiä nostaa maljoja sille, että Arizona on hyväksytty Yhdysvaltain osavaltioksi. Väärennysasiantuntija John Griff (Reed Hadley) kohottaa maljan myös Reavisille (Vincent Price), joka on viettänyt juuri 30. hääpäiväänsä. Griff alkaa sitten kertoa Reavisin tarinaa. Takauma vie meidät vuoteen 1872, kun Reavis saapuu Phoenixin seudulle Sophia-nimisen nuoren tytön kotiin. Reavis kertoo Sophian huoltajalle Alvarezille (Vladimir Sokoloff), että Sophian oikea nimi on Peralta, ja että espanjalaisten maanluovutuskirjojen mukaan hän on Arizonan ensimmäisen paronin perillinen. Reavis kasvattaa Sophiasta nuoren paronittaren ja kokoaa todisteet tämän esivanhempien elämästä Arizonassa. Sitten Reavis purjehtii Espanjaan, jossa hän elää vuosia ensin munkkina ja sitten mustalaisena korjatakseen maanluovutuskirjojen jokaisen kappaleen. Reavisin palatessa Sophia on kasvanut aikuiseksi naiseksi (Ellen Drew), Reavis nai hänet ja saa täyden omistusoikeuden tämän perintöön.

Arizonan uudisasukkaat ja karjatilalliset eivät katso hyvällä Reavisin yritystä palauttaa feodaalioloja villiin länteen, ja tämä myöntää vihdoin syyllistyneensä huijaukseen. Lynkkauspartio sovittaa jo silmukkaa Reavisin kaulaan, kun tämä muistuttaa, että hänen on selvitettävä asiat raastuvassa, jotta maanomistusoikeudet saadaan korjatuiksi.

The Baron of Arizonassa on jo paljon tyypillisiä fullermaisia yksityiskohtia. Tässä elokuvassa esiintyvät nimet Griff ja Gunther. Tunnettujen historian henkilöiden nimiä mainitaan mielivaltaisesti (Pulitzer, Aristoteles, Kain). Beethovenin rintakuva, korkeakulttuurin merkki, nähdään ensi kertaa. Mukana on sikaria polttava hahmo. Fullerin mielenkiinto historiaan näkyy elokuvan yksityiskohtaisesssa paneutumisessa epookin tapoihin ja. Dialogissa on tyylikukkasia kuten "Your claim is a cheap cigar wrapped in a rich Spanish leaf". Huvittavaa kyllä lyhytkasvuinen mustalainen ennustaa kaikki tarinan sellaiset omituiset yksityiskohdat, joilla ei ole mitään merkitystä juonen kannalta.

Ilmeisesti takaumarakenne tuotiin elokuvaan jälkikäteen monimutkaisen huijausjuonen kirkastamiseksi. Rakkauden pelastava voima on Fullerille tyypillinen teema, mutta Vincent Pricen innoittuneesti tulkitsema Reavis esitetään silkkana lurjuksena, valehtelijana ja manipuloijana elokuvan kolmen ensimmäisen neljänneksen ajan. Hän ottaa ilon irti naistenmiehenä, joka lausuu "I've known many women before, but with you I'm afraid" mustalaistyttö Ritalle, espanjalaiselle markiisittarelle ja viimein Sophialle. Yleisön on vaikea lämmetä äkkiä miehelle, jota se on oppinut epäilemään.

Fullerin visuaalisen tyylin kehitys on suurta, ja The Baron of Arizona on kuvallisesti loisteliain Fullerin kolmesta Lippert-elokuvasta. I Shot Jesse James oli perustunut yleiskuvien ja välikuvien vuorotteluun, mutta nyt ohjaus on kompleksisempaa. Useimmat kohtaukset on kuvattu kaikista kuvakulmista, ja leikkaus on analyyttista. Otokset määrittelevät henkilöhahmojen sijaintia tilassa, korostavat toimintaa ja tunnetta ja uudelleenjäsentävät tilaa. Kohtausten korostetun klassinen konstruktio jäntevöittää kerrontaa ja tunnevoimaa hienovaraisemmin kuin lähestymistavat, joihin Fuller turvautui myöhemmin urallaan. Pitkiin otoksiin perustuvissa jaksoissa Fuller turvautuu näyttelijöiden asemointiin, kameranliikkeeseen ja syvätarkkaan kompositioon luodakseen uusia kompositioita saman otoksen aikana. Kehitys koskee sekä dialogikohtauksia että toimintakohtauksia, joista esimerkkinä väkevä lynkkausjakso.

The Baron of Arizona on Fullerin ensimmäinen elokuva hänelle rakkaasta amerikkalaisuuden teemasta. Amerikkalainen vapaus ja monikansallisuus näyttäytyy herkullisessa huijaustarinassa vastakohtana tukahduttavalle eurooppalaiselle säätyperinteelle.

– Lisa Dombrowskin (The Films of Samuel Fuller. If You Die, I'll Kill You! Middletown, Connecticut: Wesleyan University Press, 2008) ja Antti Alasen ("Sarjatulta!" Filmihullu 1/1985) mukaan AA 29.9.2010