MONSOON WEDDING

Intialaissyntyinen, Yhdysvalloissa opiskellut ja asuva Mira Nair aloitti elokuva-alalla uransa näyttelijänä. Hänen ominta alaansa on kuitenkin elokuvantekeminen, mistä kertoo Nairin menestykäs ura. Nairin ensimmäinen pitkä fiktioelokuva Salaam Bombay! sai Oscar-ehdokkuuden ja voitti Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisen kameran palkinnon. Tätä aiemmin Nair ehti tehdä jo dokumenttielokuvia, mikä tausta näkyy myös esikoisfiktiossa.

Monsoon Wedding palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 2001 parhaana elokuvana Kultaisella leijonalla. Elokuva pääsi  parhaana ulkomaalaisena elokuvana tavoittelemaan myös Kultaista maapalloa. Intian elokuvahistorian ensimmäisenä naisohjaajana Nair on voittanut elokuvallaan Kultaisen leijonan sekä tavoitellut Oscar-ehdokkuutta (Salaam Bombay) ei-englanninkielisenä elokuvana.

Käsikirjoittaja Sabrina Dhawan ja Nair ovat onnistuneet tekemään monitasoisen ja viehättävän elokuvateoksen, jossa nykyaika ja vanhat perinteet punoutuvat sujuvasti yhteen. Elokuvassa valmistaudutaan perinteisiin punjabi-häihin värikylläiseen juhlintaan. Toimittajana työskentelevä itsenäinen intialaisnainen Aditi (Vasundhara Das) on rakastunut ukkomieheen ja mahdottoman suhteen takia suostuu perheen järjestämään avioliittoon. Keskustarinan umpärille kietoutuu neljä muuta rakkauden ja moraalin teemoittamaa ihmissuhdetarinaa. Komediallisesti virittyneen draaman pyörteissä lämpimät monsuunisateet saavat uusia, symbolisia merkityksiä.

Elokuva on rakkaudentunnustus modernille Delhille, suurkaupungille, jossa perinteet ja länsimainen kehitys kulkevat rinnakkain. Nair kuvaa värikkäästi intialaista Verman perhettä, jonka eri puolilla maailmaa asuvat jäsenet kokoontuvat pitkästä aikaa yhteen. Perhejuhlasta kehkeytyy varsin kansainvälinen kokoontuminen, mikä sinällään heijastelee tämän päivän intialaisuutta.

Elokuvan näyttelijätyö on kauttaaltaan vakuuttavaa, jota käsivaralla tehty kuvaus tukee tehden kohtauksista intiimejä ja tunteista voimakkaita. Kuvaaja Declan Quinn vangitsee katujen visuaalisuuden, perinteisten rituaalien kauden ja intialaisen maiseman värit tarkasti ja hienovireisesti. Elokuvan tanssikohtaukset ammentavat niin modernista kuin perinteisistä Bollywood-musikaaleista. Samaan tapaan sen score, säveltäjänä kiitetty Mychael Danna, on sekoitus perinteistä punjabi-musiikkia, jazzia ja poppia.

(Kirsi Raitaranta 18.9.2009)