LANGSTONIN JÄLJILLÄ

(Looking for Langston), GB , 1989

 

Isaac Julienin maineikkaan varhaisohjauksen juuret ovat 1980-luvun alussa syntyneissä Iso Bri-tannia mustien työpajakollektiiveissa.1982 allekirjoitettu ns. Työpajajulistus (Workshop Declaration) takasi taloudellisen tuen valtiolta ja kunnallisilta instituutioilta, mikäli tuotannot olivat luonteeltaan epäkaupallisia ja eivät tuottaneet voittoa. Merkittävää oli että tukijoihin kuului myös samaan aikaan perustettu uusi kohuttu televisiokanava Channel Four, jonka rohkeaan ohjelmapolitiikkaan mahtui myös kollektiivien tekemiä lyhytelokuvia ja videoita. Tunnetuimpia kollektiiveja olivat Black Audio Film Collective ja 1984 perustettu Sankofa Film and Video Workshop, johon Isaac Julien kuului. 

Kollektiivien tekijät olivat hyvin tietoisia ajankohtaisista rotukysymyksistä ja kulttuurintutkimuksen, elokuvatieteen ja tiedotusopin viimeisimmistä teorioista. Sankofan jäseniä olivat opettaneet moder-nin kulttuurintutkimuksen kovat nimet Stuart Hall, Homi K. Bhabha, John Ellis ja Jacqueline Rose. Julien itse opiskeli St Martin's School of Arts'issa, jossa hän tutustui poststrukturalistiseen eloku-vaan Peter Gidalin ja Malcom LeGricen johdolla. "Opin ennen kaikkea sen, että meidän piti tietää enemmän omasta poissaolostamme mustina subjekteina" on hän sittemmin todennut. Muisti ja mustan identiteetin juurien hahmottaminen onki Julienin varhaistöiden keskeinen piirre:
 "[M]uisti onkin yksi mustan elokuvan mielenkiintoisimmista "kielikuvista". Elokuvissamme korostuu sen merkitys, melkein pakonomainen tarve kääntyä menneisyyteen muistin avulla. Tämä johtuu siitä, että mustat ja heidän kamppailunsa on häivytetty historiasta sekä siitä että meidät on suljettu pois kielestä, kirjoitetusta sanasta."

Looking for Langston on kauniista mustavalkoisista kuvista rakentuva arkeologinen projekti, joka jäljittää Harlemin renessanssin aikaisen [1920-30 -luvun] runoilijan Langston Hughesin kautta mus-tien homojen identiteettiä ja historiaa sekä mustien ja valkoisten seksuaalisten suhteiden ristiriitoja. Kirjailija ei ole elokuvassa biografisen dokumentin kohteena, vaan pikemminkin antamassa lähtö-kohdan unenomaiselle ja poeettiselle historian, musiikin, runouden ja kulttuurin kollaasille. Langs-ton Hughesin elämäkerran kautta Julien myös sivuaa Iso Britannian monia nuoria mustia elokuvan-tekijöitä kiinnostavaa kysymystä, miten historia määrittää jatkuvasti mustien asemaa nyky-yhteiskunnassa.

Looking for Langstonissa pyritään myös konstruoimaan toisenlainen vaihtoehtoinen musta masku-liinisuus. Medioita hallitsee orjuuden perintönä syntynyt ja mustan liikkeen myöhemmin omima kuva mustasta miehestä väkivaltaisena, aggressiivisena, pelottavana, voimakkaana, seksuaalisesti kyvykkäänä ja heteroseksuaalisena. Tämän vastapainoksi Looking for Langston tarjoaa haavoittu-vampaa ja ambivalentimpaa maskuliinisuutta. Julien on itse kommentoinut elokuvaansa tältä osin seuraavasti:
"Mustassa populaarikulttuurissa kovalla maskuliinisuuden representaatiolla on tärkeä merkitys arti-kuloitaessa rasismia ja institutionalisoitua rasismia vastustavia väitteitä. Mutta jos haluamme luoda keskuudessamme pohjaa keskustelulle tai jos haluamme luoda toisenlaisia representaatioita, on tärkeää kuvata myös haavoittuvaa ja herkkää mustaa maskuliinisuutta."

- Lähteenä Martti Lahden Isaac Julien -haastattelu Halun ja viettelysten estetiikat sekä artikkeli Intohimona muistaa. Iso-Britannian mustat elokuvakollektiivit ja Isaac Julien, Lähikuva 4/1991. Pasi Nyyssönen 23.8.2010.