JÄÄTÄ

(Is), Suomi/Ruotsi/BRD , 1972

 

 Åke Lindman -muistonäytös

Keväällä 2009 kuollut Åke Lindman (s.1928) oli suomalaisen elokuvan tervaskantoja, joka teki pitkän ja monipuolisen päivätyön elokuvan parissa. Ensimmäisen elokuvaroolinsa Lindman sai Teuvo Tulion maalaismelodraamaan Hornankoski (1949), mutta pysyvämmin Lindman kotiutui T.J. Särkän Suomen Filmiteollisuus -yhtiöön. Monialaisella Lindmanilla oli elokuvanäyttelijän lisäksi useita muita rooleja. Hän näytteli Svenska Teaternissa ja Lilla Teaternissa sekä pelasi jalkapalloa SM- ja maajoukkuetasolla. Tämän lisäksi hän ohjasi myös elokuvia, toimi ulkomaisten kuvausryhmien yhdyshenkilönä Suomessa ja ohjasi laadukasta televisiodraamaa.

Televisiossa Lindman erikoistui pitkien historiallisten draamasarjojen tekijäksi. Kansallisia suuraiheita olivat kolmeosainen J.K. Paasikivi (1988) ja kenraalikuvernööri Bobrikovin salamurhaa kuvaava Fem skott i senaten (1992). Yksityisten ihmisten arkea Lindman hahmotti laajoissa televisiosarjoissaan Stormskärs Maja (Myrskyluodon Maija, 1976), Pirkko Saision romaaniin perustuvassa Elämänmeno-draamassa (1978) ja 1700-luvun Helsinkiä kuvaavassa Din vredens dag (Vihan päivät, 1991). 1980-luvulla valmistui myös kolme Martti Yrjänä Joensuun dekkareista sovitettua Harjunpää-tv-elokuvaa. Joensuun Harjunpää ja kiusantekijät -romaanista Lindman teki myös teatterielokuvan 1993. Parhaimmaksi tv-työkseen Lindman nosti 1830-luvulle sijoittuvan tv-elokuvan Jäätä (Is, 1971), hyytävän kuvauksen postinkuljetuksesta Gotlannin saaristossa. Lindmanin tv-tuotannoista kansakunnan muistoihin on jäänyt erityisesti Myrskyluodon Maija ja Jäätä on hautautunut televisioyhtiöiden arkistoihin. Suomen televisiossa sitä on esitetty ainoastaan kahdesti 1970-luvulla

Kansainvälisessä tuotannossa olivat mukana Ruotsin (SVT) ja Länsi-Saksan  (NDR) televisioyhtiöt. Kuvaukset tehtiin hyytävissä oloissa maaliskuussa Raippaluodon ulkopuolella ja Ahvenanmaalla Eckerössä sekä kesäkuussa Gotlannissa ja Saksassa. Mikael Fränti kuvasi Jäätä  runolliseksi ja "huimaksi vaellukseksi", jossa "Lindman kuvasi ihmisen sietokyvyn rajoja elämän ja kuoleman kylmässä kamppailussa". Lindman itse kertoi Suomi-palkinnon saamisen yhteydessä tehdyssä haastattelussa, kuinka "Elämänmeno oli tärkeä, mutta mieluisin taitaa olla tuo Jäätä. Siinä menin tarinaan sydämen kautta. Vieläkin muistan repliikkejä elokuvasta, joka kertoi äärimmäisen vaikeasta postinkannosta saaristossa viime vuosisadalla." (HS 16.12.1995)

Jäätä perustuu ruotsalaisen kirjailijan Clas Engströmin (1927) romaaniin Is (1961). Engstöm tunsi hyvin ankarat meriolosuhteet, sillä hän oli syntyisin Keski-Ruotsin rannikkokaupungista Härnösandista ja asui myöhemmin Gotlannin Rutessa. Aiemmin yhteiskuntakriittisen Engströmin romaaneista oli filmattu Ön sjunker (1957), jonka Jan Troell sovitti Ole dole doff -elokuvaksi 1967.

Pasi Nyyssönen 28.10.2009