JA ÄITIÄS KANS

Alfonso Cuarónin ohjaama Ja äitiäs kans (Meksiko/USA 2001) on road-elokuva, jossa kaksi 17-vuotiasta poikaa (Gael García Bernál, Diego Luna) saa kyyditä itseään 10 vuotta vanhempaa turhautunutta aviovaimoa (Maribel Verdú). Machismoa satirisoiva elokuva yllättää avoimella seksuaalisuudellaan ja loppukäänteellään.
***
Juliolla (Gael García Bernal) ja Tenochilla (Diego Luna) on perinteiset nuorten miesten kiinnostuksenkohteet: naiset, päihteet ja juhliminen. Sattumien kautta he päätyvät yhteiselle automatkalle kolmi-nelikymppisen Luisan (Maribel Verdú), erään sukulaisen espanjalaissyntyisen vaimon kanssa. Lähtöpaikkana on Mexico City ja päämääränä unelmaranta Boca del cielo, jonka pojat hätäpäissään keksivät saadakseen Luisan mukaan reissuun. Hänelle matka on puhdistava keino päästä pakoon avioeroa ja terveysongelmia. Seksi astuu kuvioihin ja kolmikon voimasuhteet elävät. Elokuvassa on tyypillisiä road movien piirteitä: letkeästi etenevä tarina sijoittuu suurimmaksi osaksi autoon ja motelleihin, joita kehystävät komeat maisemat. Ajomatkat tarjoavat edellytykset näyttäville dialogeille, joista espanjaa opiskelevat voivat poimia mielin määrin slangi-ilmaisuja. Auto suppeana, fyysistä kontaktia helpottavana  tilana paljastaa nopeasti missä ihmissuhteissa mennään.

Alfonso Cuarónin Ja äitiäs kans on raikas teos, joka liikkuu sujuvasti kahdella tasolla. Välittömästä ja riehakkaasta tunnelmasta huolimatta elokuvassa on paljon yhteiskunnallisesti kantaaottavia elementtejä. Nuoret miehet ovat kiinnostuneita lähinnä omien tarpeidensa välittömästä tyydyttämisestä, mutta kaikkitietävä voice-over-kertoja poimii pitkin elokuvaa kohtia, joita se haluaa täydentää painavammalla asialla. Esimerkkinä voidaan mainita kohtaus, jossa pojat liikenneruuhkaan juuttuessaan syyttävät kiroillen mielenosoitusta. Kertoja informoi kyseessä olevan onnettomuus, jossa rakennusmies maksoi hengellään kaupunginisien liikenneturvallisuutta koskevasta välinpitämättömyydestä.

Myös henkilöiden nimet viittaavat Meksikon historiaan ja kansallisen identiteetin kulmakiviin: Luisa Cortés liittyy espanjalaiseen valloittajaan Hernán Cortésiin, joka oli maan myyttisen naishahmon Malinchen rakastaja. Työväenluokkataustaisen Julio Zapatan kytkeytyminen kansalliseen ikoniin, maauudistus- ja vallankumoussankari Emiliano Zapataan on suora. Ökyrikkaasta perheestä olevan Tenoch Iturbiden etunimi on azteekki- ja sukunimi puolestaan baskialkuperää. Tämä selitetään elokuvassa hänen poliitikkoisänsä yhtäkkisellä "nationalismitartunnalla", joka puhkesi pojan syntymisen aikoihin.

Suorasukainen seksuaalisuus ei jää nuorukaisten testosteronihuuruiseen machismoon. Julio ja Tenoch puhuvat paljon, mutta Luisa pitää langat käsissään vanhemman naisen varmuudella. Pinnan alla kytee myös homoeroottinen vire. 

- 27.3.2010 Maija Iltanen – Lähteet: Acevedo-Muñoz, Ernesto R: Film & History; May2004, Vol. 34 Issue 1

Julion ja Tenochin kaveriporukka kutsuu itseään charolastroiksi, eräänlaisiksi avaruuscowboyksi. Heidän mottonsa kuuluvat:

1 There is no greater honor than being a Charolastra.
2. Everyone can do what he wants with his life.
3. Pop kills poetry.
4. To smoke marijuana once a day is the key to happiness.
5. You won't sleep with another Charolastra's girlfriend.
6. You are a faggot if the América is your favorite soccer team.
7. Fuck the moral! Masturbation rules!
8. You cannot marry a virgin.
9. You are a faggot if the América is your favorite soccer team.
10. The truth is fantastic, but unattainable.
11. Any fucker that breaks any of these points loses the qualities of a Charolastra.