HEVOSEN SULAT

Hevosen sulissa (1932) Groucho on soluttautunut yliopiston professoriksi, joka ilmaisee maailmankatsomuksensa laululla ”I’m Against It”. Sekaannus salakapakassa sotkee jalkapallojoukkueen miehityksen, ja Thelma Todd esittää taas viehättävää vamppia.
***
Neljännessä elokuvassaan Hevosen sulat Marx-veljekset kasvavat täyteen mittaansa ja käyvät entistä paljon laaja-alaisempaan hyökkäykseen; kasvatus, urheilu, rakkaus ja lamakausi joutuvat kaikki tarkan ja tuhoavan tulituksen kohteiksi. Hevosen sulat on veljesten ensimmäinen elokuva, jossa he todella satirisoivat omaa aikaansa. Keskeinen aspekti on kasvatus, joka heittää yleisön suoraan Marxien filosofian ytimeen, sillä se on erilaisten taitojen oppimista, joka saa eräät ihmiset pitämään itseään toisia ylempiarvoisina. Marxit uskovat luonnolliseen viisauteen ja käytännöllisiin taitoihin, eivät rahalla ostetun kasvatuksen poseerauksiin tai tylsien pedanttien hämärään tietoon.

Harpo ei osaa kirjoittaa edes nimeään, mutta hänellä ei ole mitään vaikeuksia pärjätä maailmassa. Groucho on Huxley Collegen uusi rehtori, joka osoittaa nopeasti, mitä hän ajattelee korkeammasta koulutuksesta ja sen opettajista. Elokuva käynnistyy eräänlaisella virkaanastujaisseremonialla, jonka  arvokkuudesta ei piankaan ole ripettäkään jäljellä ja jonka kuluessa Groucho onnistuu esittelemään filosofiansa ja kääntämään sen lauluksi, jonka nihilistinen sävy käy ilmi jo nimestä: ”I’m Against It”. Avauspuheenvuorostaan lähtien Groucho tekee selvää tieteen kaapuun pukeutuneesta typeryydestä ja omanvoitonpyynnistä esiintymällä mitä siekailemattomimpana kiipijänä, jolle yliopisto näyttäytyy vain välineenä omien, lähinnä eroottisten mielihalujen tyydyttämiseen. Ohessa hän tulee paljastaneeksi rahan ja tieteen salattuja yhteyksiä tavalla, joka jättää akateemisten korulauseiden koukerot omaan arvoonsa.

Anarkia, preloogisuus ja surrealismi on kernaasti nähty Marx-veljesten varhaistuotannon leimallisina piirteinä. Hevosen sulat on hyvä esimerkki siitä, mihin nämä kaikki määreet viittaavat: siihen yksinkertaiseen seikkaan, että veljekset juuri varhaisissa töissään näyttävät ylittävän ja hylkäävän kaikki ne tavanomaiset merkitykset, joita yhteiskunta antaa sanoille, eleille ja teoille, ja juuri tällä tavoin he pyrkivät irti järjestyksestä, logiikan ulkopuolelle ja todellisuuden taakse. Voisi kenties sanoa, että veljesten elokuvista saamme kuvan siitä, millaista olisi, jos ei olisi kulttuuria, inhimillisen käyttäytymisen kaikille yhteistä merkkijärjestelmää.

Groucho Marx totesi kerran – ja tämä on kenties ainoa veljesten elokuvia vakavassa mielessä selittävä lause – että ideana on ”tervejärkisyyden hylkääminen, jotta aivot saisivat mahdollisuuden kehittyä”. Epäilemättä Groucho tällä viittaa siihen, että vaikka juuri kulttuuri kaavoineen tekee yhteisöllisen elämän mahdolliseksi, se samoine kaavoineen samalla rajoittaa ja kahlitsee ihmistä. Hevosen sulkien anarkistisuus, epäloogisuus ja surrealismi on yritystä osoittaa mahdollisuuksia kulttuurin asettamien rajojen ylittämiseen tai ainakin koettelemiseen. On kiinnostavaa todeta, ettei Grouchon edellä mainittu lausunto omasta taiteestaan olennaisesti poikkea siitä näkemyksestä, jonka André Breton asettaa surrealistisen koulukunnan päämäräksi: sallia ”ajatuksen todellinen liike, vailla kaikkea järjen kontrollia”.

– Allen Eylesin (The Marx Brothers, Their World of Comedy, 1966) & Olli Alhon (1978) mukaan