ELÄMÄ ON YHTÄ VIHELLYSTÄ

25.10. sunnuntai 20:00

(Vida es silbar, La/Livet är ett enda visslande), Kuuba/Espanja , 1999
Luis Alberto García, Coralia Veloz, Claudia Rojas
suom. tekstit/svenska texter
K11
106
2. esitys/visningen

 

Jos latinalais-amerikkalaista kirjallisuutta ja sen viime vuosina inspiroimaa elokuvatuotantoa on uskominen, suurin osa kyseisen maanosan väestöstä näyttää elävän elämäänsä yliluonnollisten sattumusten taikapiirissä.

Uusin todiste ilmiöstä on ohjaaja-käsikirjoittaja Fernando Pérezin Elämä on yhtä vihellystä, kuubalaiskomedia nykypäivän havanalaisista sisäisten ja ulkoisten ristiriitojen pyörityksessä. Elokuvan kertoja on 18-vuotias Bebe (Bebe Perez), arvoituksellinen orpotyttö, joka oppi viheltämään ennen puhumista, ja jonka silmin kertomuksen päähenkilöihin tutustutaan.

Elpidio Valdes (Garcia) on nuori muusikko ja kalastaja, joka tuntee syyllisyyttä omasta 'vallankumouksettomuudestaan'. Jotta symboliset tasot säilyisivät heti kärkeen kirkkaina katsojan mielessä, kerrotaan, että myös Elpidio on orpo, jonka Cuba-niminen äiti on hylännyt. Kun Chrissy-niminen (Isabel Santos) Greenpeace-aktivisti lentää Yhdysvalloista Havanaan kuumailmapallolla (!), tarjoutuu Elpidiolle tilaisuus paitsi romanssiin myös uuteen elämään.

Henkilökaartin täydentävät keski-ikäinen sosiaalityöntekijä Julia (Veloz), joka pyörtyilee aina sanan "seksi" kuullessaan, sekä kaunis tanssijatar Mariana (Rojas), joka on valmis vaikka elinikäiseen selibaattiin saadakseen nimiosan baletista Giselle.

Ensinmainittu saa apua terapeutilta, jälkimmäinen joutuu katumaan selibaattilupaustaan uuden komean tanssipartnerinsa (Reyes) pauloissa.

Pérezin elokuvassa kaikki on niin symbolista, että heikompia ihan hirvittää. Väkisin väännettyjen metaforien melskeessä mieleen hiipii ajatus, että tämä kaikki on nähty ja vieläpä tehty paljon paremmin jo aiemmin. Kertomus poukkoilee henkilöstä toiseen malttamatta todella keskittyä kehenkään. Valitettavaa on myös se, etteivät yksittäiset ihmiskohtalot jaksa kiinnostaa tasaveroisesti - suurimman ansion Pérezin kuvakudelmasta kantaa ballerinan eroottinen konflikti.

Katsoja, jolle Elämä on yhtä vihellystä -elokuvan kaltainen arkipäivän maaginen mystifiointi on uutta ja ihmeellistä, epäilemättä nauttii Perezin visuaalisesta nautiskelusta. Myönteisenä asiana mainittakoon myös Bola de Nieven ja Benny Moren musiikin tehokas syke, joka pumppaa omaa värikästä energiaansa legendaarisen kuubalaiskaupungin haaveellisiin maisemiin.

- Outi Heiskanen 21.10.2009