BODY AND SOUL

USA , 1925

 

Oscar Micheaux'n elokuvista nähdään hänen pääteoksensa, väkevä Body and Soul (1925). Legendaarinen näyttelijä ja bassolaulaja Paul Robeson esittää vankikarkuria, joka naamioituu papiksi. Esillä on uusi värisävytetty, restauroitu laitos (George Eastman House).
***

Body and Soul on radikaali elokuva taiteellisesti ja poliittisesti. Tuottaja-ohjaaja-käsikirjoittaja Oscar Micheaux tarjosi Paul Robesonille tämän elokuvadebyytin. Hän palkkasi nousevan mustan tähden kolmeksi viikoksi sadan dollarin viikkotaksalla luvaten samalla prosenttiosuuden bruttotuotosta, jos elokuva tuottaisi yli 40.000 dollaria (niin ei koskaan käynyt). Tulos oli kohokohta kummankin taiteilijan uralla. Micheaux sai Robesonilta loistavan osasuorituksen. Robesonin monipuolisuus tulee ilmi kaksoisroolissa, jossa hän esittää kaksosveljiä – valepiispa Isiaah Jenkinsiä, papin valepuvussa esiintyvää vankikarkuria – ja Sylvesteriä, aloittelevaa keksijää. Kaksoisroolit, jotka olivat mykällä kaudella yleisempiä kuin nykyään, tarjosivat näyttelijöille tilaisuuden esitellä lahjakkuutensa koko skaalaa. John Barrymore oli tulkinnut Tohtori Jekylliä ja Mr. Hydeä Paramountille vuonna 1920. Robeson sai samankaltaisen tehtävän tässä tuotannossa. Kaksi toisilleen täysin vastakkaista henkilöhahmoa tuntee vetoa samaan naiseen, Isabelleen, jonka valepiispa raiskaa ja ryöstää ja jonka keksijä kosii vaimokseen.

Romanttisessa naispääosassa on Julia Theresa Russell, kauneuskuningatar, jolle rooli oli näyttelijädebyytti. Micheaux oli "keksinyt" useita naisnäyttelijöitä ja onnistui yleensä saamaan hyviä osasuorituksia ei-ammattilaisilta. Vastapainoksi Micheaux palkkasi kaksi kokenutta näyttelijäveteraania, Lawrence Chenaultin (Curly Hindsin osaan) ja Mercedes Gilbertin (Isabellen äidin rooliin).

Oscar Micheaux (1884-1951) on edelleenkin tuotteliain afrikkalais-amerikkalainen pitkien elokuvien ohjaaja. Hän syntyi maatilalla Illinoisissa, toimi Pullman-portierina rautateillä ja uudisraivaajana Etelä-Dakotassa. Vuonna 1913 hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa, ja vuonna 1919 hän siirtyi elokuvatuotantoon teoksellaan The Homesteader. Seuraavien 30 vuoden ajan Micheaux tuotti ja ohjasi pienen budjetin rotuelokuvia, jotka oli tarkoitettu esitettäviksi vain mustille yleisöille erotelluissa teattereissa.

Ohjatessaan Body and Soulia Micheaux oli Yhdysvaltain tunnetuin musta elokuvaohjaaja, joka käsitteli rutiinimaisesti kysymyksiä, jotka olivat kiistanalaisia mutta pakottavan tärkeitä afrikkalais-amerikkalaiselle yhteisölle. Esimerkiksi The Symbol of the Unconquered (1920) oli hyökkäys Ku Klux Klania vastaan. Vain kaksi Micheaux'n mykkäelokuvaa – Body and Soul ja Within Our Gates (1920) on säilynyt periaatteessa täydellisenä. Molemmissa radikaali kerrontarakenne, johon liittyy unia ja takaumia, on osoittautunut kriitikoille vaikeaksi sulattaa. Elokuvia on luultu jopa pahasti sensuroiduiksi tai lyhentyneiksi selityksenä niiden epäkoherenssiin. Mutta vaikka molemmista puuttuukin pieniä osuuksia, niillä ei ole elokuviin rakenteellista vaikutusta.

Että Micheaux oli yksi formaalisesti kekseliäimmmistä ja representaatiotavaltaan sofistikoituneimmista mykän kauden elokuvantekijöistä on saanut vain vähän tunnustusta kriitikoilta, jotka yrittävät arvioida elokuvaa Hollywoodin sovinnaisen helposti seurattavan tarinankerronnan koodien pohjalta. Noita koodeja Body and Soul ilmiselvästi rikkoo. Itseasiassa ajan ja tilan elementtien jyrkillä uudelleenjäsennyksillä on huomattavaa poliittista merkitystä molemmissa yllämainituissa elokuvissa. Yksi Body and Soulin viesteistä on, että tavallisten afrikkalais-amerikkalaisten kansalaisten täytyy – kuten Mary Jane tekeekin aivan lopussa – "herätä".

Body and Soul on antirealistinen teksti toisellakin tapaa. Se on kriittinen reaktio kolmeen valkoisten kirjailijoiden näytelmään, joissa kaikissa Paul Robeson oli esiintynyt teatterissa vuonna 1924. Nuo näytelmät ovat Nan Bagby Stephensin Roseanne, jossa Robeson esitti turmeltunutta pappia. Elokuvassa on myös yhtymäkohtia Eugene O'Neillin kahteen rotunäytelmään, Keisari Jones ja All God's Chillun' Got Wings (tämä lienee näytelmä, jota esitettiin Suomessa nimellä Neekeri), joissa Robeson myös esiintyi.

Micheaux hylkäsi kaiken pyrkimyksen todenkaltaisuuteen ja kerronnalliseen koherenssiin. Pääjuonessa Roseanne sulautuu Keisari Jonesiin. Brutus Jonesin tavoin Jenkins on vankikarkuri, joka omaksuu mystis-uskonnollisen henkilöllisyyden. Tämän turvin hän saa mustassa yhteisössä valtaa, jota hän väärinkäyttää, kunnes häntä vastaan nousee kapina. Toisin kuin Roseannen pappi Jenkins ei tee parannusta, mutta elokuvan rinnakkaistarinassa Sylvesterin hyvä työ korjaa asioita, toisin kuin All God's Chillun' Got Wings -näytelmän tuhoisassa ihmissuhteessa käy.

Micheaux kuvasi suurimman osan Body and Soulista New Yorkin seudulla marraskuussa 1924, mutta se sai ensi-iltansa vasta vuotta myöhemmin. Se on ainoa Micheaux'n mykkäelokuva, jonka alkuperäiset välitekstit ovat säilyneet. Vaikka elokuvasta puuttuu kuvaa (naispäähenkilöä ei koskaan esitellä kunnolla), se on lähes täydellinen, täydellisimmin säilynyt Micheaux'n mykkäelokuva.

– Charles Musserin mukaan (Le Giornate del Cinema Muto, ohjelmakirja, 2001) AA 10.2.2010