BLIND HUSBANDS

Erich von Stroheim rantautui Amerikkaan 1910 ja muutaman vuoden päästä hän oli Hollywoodissa teknisenä neuvonantajana ja näytellen saksalaisosia ja osallistuen mm. D.W. Grifithin Suvaitsemattomuus-elokuvan (Intolerance, 1915) tekemiseen. Pian hänen erikoisalakseen tulivat kalsean preussilaisen upseerin roolit, joista yleisö oppi hänet tuntemaan ”miehenä jonka vihaamista rakastaa. Universal-yhtiön Carl Laemmle antoi hänelle tilaisuuden ohjata ensimmäisen elokuvansa Blind Husbands. Pohjana oli Stroheimin oma alkuperäiskäsikirjoitus ja lisäksi hän toimi elokuvan lavastajana ja yhtenä päätähtenä.

Blind Husbands tapahtuu pienessä lomanviettopaikassa Dolomiiteilla lähellä Itävallan ja Italian rajaa. Sattumoisin kolme vierasta, herra ja rouva Armstrong ja luutnantti von Steuben saapuvat lomakohteeseen samanaikaisesti. Von Stroheimin esittämä luutnantti on elokuvan keskeisin henkilö. Hän on ensimmäinen niistä Stroheimin elokuvien monista upseereista ja herrasmiehistä, joita Stroheim itse esittää tai jotka on muotoiltu hänen mallinsa mukaan. Jo tässä elokuvassa tapaamme nuo huolelliset aamutoimet, tarkan huolenpidon ulkoasun yksityiskohdista, korrektin ja moitteettoman univormun.

Illalla von Steuben houkuttelee yhden kylän tytöistä, syrjäiseen, puiden ympäröimään paikkaan – ympäristö ennakoi elokuvan The Wedding March rakkauskohtauksia. Mutta hänen todellinen kohteensa on rouva Armstrong. Hänen aviomiehensä poissa ollessa von Steuben lähentelee tätä, lahjoittaa kukkia ja pienen muistoesineen. Huipentumana on vuorikiipeilyretki, joka huipentuu von Steubenin ja herra Armstrongin kaksintaisteluun vuorella. Jo ensimmäisessä elokuvassaan Stroheim on perusaiheensa tuntumassa. Rakkaus ei ole mikään epämääräisesti leijuva, tuonpuoleinen asia. Stroheim pystyy näyttämään ilman mitään verukkeita, miten suoraan rakkaus on sidoksissa seksuaalisuuden kanssa ja miten jokainen romantiikan muoto kääntyy itseään vastaan kun kyseessä on paljas seksuaalisuus; prostituutio ja uskottomuus avioliitossa ovat Stroheimin toistuvia aiheita. Tämä ei jäänyt huomaamatta amerikkalaisilta moraalinvartijoilta, jotka eivät enää koskaan tämän jälkeen jättäneet Stroheimia rauhaan.

Itävallassa vasta vuonna 1921 ensi-iltaan tullutta Blind Husbands -elokuvaa levitettiin nimellä Die Rache der Berge ja vetävällä mainoslauseella ”elokuva jokaiselle aviomiehelle ja -naiselle ja sellaisiksi aikoville”. Sattumoisin saksankielisillä alueilla oli samaan aikaan alkamassa vuoristoelokuva-lajityypin (Bergfilme) nousu. Arnold Fankin dokumentti Das Wunder des Schneeschuhs valmistui 1920 ja useasti filmatun Geierwallyn ensimmäinen tulkinta on vuodelta 1921 (E.A. Dupont). 1920-luvun alun näytäntöjen jälkeen kadonnut Rache der Bergen kopio löydettiin vasta 1980-luvulla ja se havaittiin hämmästyttävästi pidemmäksi kuin elokuvan mitkään tunnetut amerikkalaiskopiot. Blind Husbandsin nykyinen amerikkalaisversio on vuodelta 1924. Kyseessä on Universalin tuolloin uudelle levityskierrokselle laittama elokuva, joka on kuitenkin yli 400 metriä eli parikymmentä minuuttia lyhyempi kuin sittemmin kadonnut 1919 ensi-illan versio. Itävallasta löytynyt kopio on vain seitsemän minuuttia amerikkalaisen ensi-iltavuoden elokuvaa lyhyempi. Lisäksi itävaltalaisversiossa on otoksia, joita ei löydy amerikkalaisversiosta ja eroja on myös leikkauksessa. Luultavasti KAVAn 2010 esityksessä nähtävä Rache der Berge on Blind Husbands -elokuvan 1920-luvun taitteessa uudelleen leikattu eurooppalaiseen levitykseen tarkoitettu versio.

- Joel W.Finlerin Stroheim-teoksen (1967) pohjalta tehtyä esitettä täydensi Paolo Caneppelen ja Michael Loebensteinin itävaltalaisen kopion historiaa kuvaavan esityksen pohjalta Pasi Nyyssönen 9.11.2010.