BASIL HIIRI - MESTARIETSIVÄ

Basil Hiiri – mestarietsivä merkitsee Disney-yhtiölle suunnilleen samanlaista piristysruisketta kuin aikanaan Pelastuspartio Bernard ja Bianca. Vaikka yhtiö on sanonut luopuvansa totutusta Disney-ilmaisusta ja pyrkivänsä kohti Steven Spielbergin ja George Lucasin viitoittamia latuja, on Basilissa yhä paljon perinteisiä  Disney-elementtejä – höystettynä varsin innostuneella, vauhdikkaalla kerronnalla, josta tekniset ihmelaitteet eivät kuitenkaan haukkaa liian suurta osaa.
 
Ennen kaikkea Basil Hiiri – mestarietsivä on pastissi: esikuvana on Arthur Conan Doylen luoma klassinen salapoliisihahmo Sherlock Holmes. Holmes itse esiintyykin tarinassa mukana sivuhenkilönä; elokuvan sankari Basil asuu hänen talonsa kellarissa. Doylensa lukeneille Basilin asetelma on tuttu: hiirietsivä Basil auttaa pientä Olivia-tyttöstä löytämään isänsä, jonka konnamainen rotta Ratigan on kaapannut – apuna häärii Afganistanista kotiutunut tohtori Dawson. Hahmot on siirretty eläinmaailmaan varsin kekseliäästi, tosin Basilin ja Dawsonin hahmot ovat hieman värittömiä kuten Disney-sankarit useinkin. Sen sijaan rotta Ratigan on täydellisessä pahuudessaan virkistävä hahmo – englanninkielisessä versiossa hahmolle äänensä lainannut Vincent Price on vaikuttanut selvästi myös sen ulkoiseen asuun: Ratigan muistuttaa sulavaisessa dandymaisyydessään Pricen aikanaan luonnehtimaa Roderick Usheria. Samaten rotan apuri, Liuhu-lepakko, on groteski ilmestys – kuin Räähkä Hiidenpadassa.

Basil Hiiri – mestarietsivä etenee vauhdikkaasti. Kerronta ei juurikaan sorru pikkuherttaisuuteen vaan on hyvinkin dramaattista – ennen kaikkea lopun taistelussa Basilin ja Ratiganin välillä. Muutenkaan karmaisevia kohtauksia ei vältetä, mikä on sinänsä oikein, kun noudatetaan salapoliisitarinoiden perinteitä: rotta Ratiganin pahuutta havainnollistetaan mm. sillä, että näytetään kuinka se syöttää humalaisen apurinsa kissalle.

Basil Hiiri – mestarietsivä vertautuu edellämainittuun Bernardiin ja Biancaan paitsi aihepiiriltään myös kursailemattomalta käsittelytavaltaan – musiikkinumerotkin istuvat tavallista kitkattomammin kokonaisuuteen. Suomessa nähtävä versio on jälkiäänitetty. Lapsikatsojia ajatellen se on tietysti hyvä – äänitys on sitä paitsi erinomaisesti tehty – mutta vanhemmat katsojat jäävät paitsi muutamasta kekseliäästä ideasta: Vincent Pricen osasuorituksesta ja siitä, että sivuhenkilönä esiintyvän Sherlock Holmesin muutamat repliikit esittää valkokankaan tunnetuin Holmes-tulkki Basil Rathbone.

– Sauli Pesosen mukaan (Kaleva 25.2.1987) AA 26.4.2001