Toukokuun nettivieraana on elokuvatutkija, Ranskan uuteen aaltoon ja Jean-Luc Godardiin erikoistunut Sakari Toiviainen.

Toiviainen on suomalaisen ja kansainvälisen elokuvan, erityisesti ranskalaisen elokuvan syvällinen tuntija, jolla on runsas kirjallinen tuotanto. Hänen viimeisin teoksensa on Kadonnutta paratiisia etsimässä, Markku Lehmuskallion ja Anastasia Lapsuin elokuvatuotantoa luotaava historiikki. Kirjoittajana Toiviainen on terävien ja eleganttien tekstien tuottaja.

Hänen suosittelemat valinnat KAVA:n toukukuun elokuvatarjonnasta ovat pääosin Uuden aallon kesä -sarjasta:

Jean-Luc Godard: ELÄÄ ELÄMÄÄNSÄ (1962)

"Elää elämäänsä on paitsi Godardin myös Anna Karinan elokuva: ohjaajan muotokuva prostituoidusta ja vaimostaan, sosiaalinen raportti prostituutiosta ja filosofinen mietiskely elämästä 12 "brechtiläisessä kuvaelmassa". Lopuksi Godard lukee Poen "Soikeata muotokuvaa", joka on yhtä kuin "elämä itse" samalla kun malli kuolee."

François Truffaut:  JULES JA JIM (1961)

"Jules ja Jim on Truffaut-suosikkini, filmatisointi Henri-Pierre Rochén romaanista, jonka Truffaut koki "täydellisenä hymninä elämälle ja ehkä myös rakkaudelle". Tarina saksalaisen ja ranskalaisen miehen ystävyydestä ja rakkaudesta samaan naiseen sisältää niin komedian kuin tragedian aineksia, niin lyyrisiä juoksutuksia kuin moraalisia pohdintoja ja sosiaalisen panoraaman ensimmäisen maailmansodan molemmin puolin.

Uuden aallon  lisäksi muuan tutkimuskohteeni on ollut melodraama ja siitä tarjoaa loistavan esimerkin Douglas Sirkin SUURINTA ELÄMÄSSÄ, ohjaajan viimeinen elokuva ja koko klassisen Hollywood-melodraaman joutsenlaulu, joka huipentuu Mahalia Jacksonin gospelin varsinaiseen sielunmessuun. Yhtenä keskeisenä teemana on rasismi, ja Rainer Werner Fassbinderin sanoin kyseessä on "suuri, hullu elokuva elämästä ja kuolemasta. Ja Amerikasta.""