Joulu-tammikuun nettivieraana Juri Nummelin

 
Tietokirjailija katsasti Orionin joulu-tammikuun kalenterin ja löysi mm. Paul Newmanin elokuvia.

 

 

 

Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen tietokirjailija, joka liittyi Porin elokuvakerhoon jo 14-vuotiaana, vaikka tuolloin elokuvakerhoissa oli 16 vuoden ikäraja. Myöhemmin hän oli Tampereella kuusi vuotta legendaarisen Monroen puheenjohtajana. Nummelinin yli 30 julkaisun joukkoon mahtuu kaksi elokuva-aiheista kirjaa, Valkoinen hehku (2005) ja Elokuvan lyhyt historia (2009). Hänellä on koko ajan käynnissä muitakin elokuvaan liittyviä kirjahankkeita. Kirjallisen uransa ohessa Nummelin luotsaa arkiston elokuvasarjaa Turussa.

Juri Nummelinin valinnat:

SINISEN DAHLIAN MYSTEERI 28.11. & 16.12.2009
Sinisen dahlian mysteeri ei ole mikään elokuvataiteen klassikko, mutta sen tekeminen on säälimättömän pulp-kirjoittamisen merkkiteoksia: Raymond Chandler suostui tekemään alkuperäiskirjoituksen, jos saisi olla koko ajan humalassa. Studio suostui ja palkkasi lääkärin tarkistamaan Chandlerin terveydentilan joka aamu. Autot olivat jatkuvassa valmiustilassa viemään uusia käsikirjoitusliuskoja kuvauspaikalle. Myöhemmin Chandler väitti jopa ohjanneensa joitain kohtauksia. Sitä ei huomaa mistään, sillä koko elokuva on kyllästetty charmantilla huolettomuudella.

HUD 1.12. & 3.12.2009
James Wong Howen upea mustavalkoinen cinemascope-kuvaus johdattaa Texasin maisemiin niin fyysisesti kuin henkisestikin. Paul Newman on elämänsä vedossa juoponpuoleisena hulttiopoikana. Melvyn Douglas on ehkä vielä upeampi.

ALADDIN 6.12.2009
Disney astui Aladdinilla postmodernismin, rockvideoiden ja vilkkaasti elehtivän ironian aikakauteen - ja teki sen hyvin, raikkaasti, reippaasti, keneltäkään kysymättä. Lampun hengen suomalaisena äänenä Vesa-Matti Loiri tekee yhden parhaista, ellei parhaan, roolisuorituksistaan.

BILLY THE KID - HENKIPATTO 10.12. & 13.12.2009
Paul Newman esitti legendaarista ja väärin ymmärrettyä Villin Lännen rosmoa jo televisiossa vuonna 1955 Gore Vidalin tekstiin perustuvassa tv-näytelmässä The Death of Billy the Kid. Arthur Pennin elokuva Billy the Kid - henkipatto perustuu samaan näytelmään. Se henkii upealla tavalla länkkärien astumista kohti eurooppalaista taide-elokuvaa: Penn kuvaa hahmojaan kuin he olisivat koko ajan astumassa kuvasta ulos.

FRANKENSTEININ MORSIAN 17.12. & 20.12. 2009
James Whale tunnetaan parhaiten kauhuelokuvien tekijänä, mutta Frankensteinin morsian osoittaa, että hänessä oli lahjoja myös komedian tekijäksi. Huomiota kiinnittää myös Elsa Lanchasterin stailaus Frankensteinin hirviölle tehtävänä puolisona: samaa estetiikkaa tapasi myöhemmin vasta 1980-luvun rockvideoiden rajuimmissa ylilyönneissä.

LANNISTUMATON LUKE 1.1.2010
Lannistumaton Luke kertoo hyvin siitä, miten vanhat elokuvat voivat kelvata teineille ja esiteineille vielä 20 vuotta valmistumisensa jälkeen, jos asenne vain on kohdallaan: jokainen luokkani pojista Pohjois-Porin ala-asteella oli katsonut elokuvan edellisenä päivänä televisiosta eikä puhunut seuraavana päivänä muusta kuin kohtauksesta, jossa Paul Newman ahmii kymmeniä kananmunia. Mitenkähän kävisi nyt, 20 vuotta myöhemmin?
 
ELÄINTEN VERI 5.1. & 8.1.2010
Joka näkee Georges Franjun dokumentin ranskalaisesta lihateollisuudesta on ottanut ensimmäisen askeleen kohti kasvissyöntiä. On mahdotonta olla itkemättä, kun katsoo kuvia lampaista, jotka nyljettyinäkin vielä sätkivät. Rajun ja kauniin Eläinten veren voi nähdä myös yhtenä ensimmäisistä keskitysleirikuvauksista: katsokaa vaikka loppukuvaa, jossa teurastamo näkyy porttien lävitse kuin Auschwitz niissä monissa pahaenteisissä kuvissa, joista kuolemanleirin tunnistavat nekin, jotka - onnekseen - eivät ole astuneet porteista sisään.