Elokuvan historia

Rakastettuja klassikoita ja harvinaisia aarteita elokuvan historiasta nähdään Helsingin yliopiston elokuva- ja tv-tutkimuksen luentoihin liittyvässä suosikkisarjassa.

Teemasarjan elokuvat ja esitysajat

16. SOTA, PROPAGANDA JA VASTARINTA. Yhdysvalloissa kannanottoja sodan uhkaan vältettiin ennen Pearl Harboria. Varhaisiin varoittajiin kuului Charles Chaplin, joka esitti Diktaattorissa (1940) sekä vainottua juutalaista parturia että viiksekästä hirmuhallitsijaa.

17. MIEHITYSAJAN RANSKA JA KOTIRINTAMAELOKUVAT. Saksan miehittämässä Ranskassa elokuva kukoisti mahdollisuuksien rajoissa. Henri-Georges Clouzot'n väkevä Korppi (1943) kuvasi ilmiantojen myrkynkylvöä pikkukaupungissa.

18. NEOREALISMI. Roberto Rossellinin Rooma, avoin kaupunki (1945) kohosi italialaisen vapautuksen koulukunnan tunnuselokuvaksi. Kuvaus oikeilla tapahtumapaikoilla oli innostava esikuva, ja Italian vitaalisuutta ilmensi Anna Magnani.

19. RANSKALAISET 1950-LUVUN MESTARIT. René Clémentin Kielletyt leikit (1952) kuvasi sodan kokemusta herkimpien kokijoiden, lasten, näkökulmasta. Kun viisivuotias orpotyttö (Brigitte Fossey) saa uuden kodin maalaisperheestä, lapset yrittävät hahmottaa käsityskyvyn ylittäviä kokemuksiaan salaisilla leikeillään.

20. FILM NOIR JA YHDYSVALLAT SODAN JÄLKEEN. Psykoanalyysi palasi muotiin sodan jälkeen. Parodiaakaan kaihtamaton Alfred Hitchcock ohjasi "terapeuttisen jännityselokuvan" Noiduttu (1946), jossa viileä tohtori (Ingrid Bergman) pelastaa pakkomielteistä kärsivän kollegan (Gregory Peck). Unijaksot suunnitteli Salvador Dali.

21. SOSIALISTINEN ITÄ-EUROOPPA. Unkarin elokuvastudion taiteellinen johtaja László Ranódy oli lahjakas lasten ja nuorten kuvaaja. Persoonallinen, neorealismin innoittama Murhaaja tuntematon (1957) kuului Risto Hannulan suosikkielokuviin.

22. RANSKAN RIVE GAUCHE JA NOUVELLE VAGUE. Ranskan uuden aallon poliittisen siiven suuri yhteisesiintyminen oli Kaukana Vietnamista (1967), jonka tekivät yhdessä Chris Marker, Joris Ivens, William Klein, Claude Lelouch, Agnès Varda, Jean-Luc Godard ja Alain Resnais. Esitämme siitä uuden restauroidun laitoksen (AFF/CNC).

23. NEW CINEMA JA SWINGING SIXTIES ENGLANNISSA. Amerikkalainen Richard Lester oli tullut Englantiin 1950-luvulla kreisin The Goon Shown ohjaajaksi ja jatkoi hullua linjaa The Beatles -elokuvassaan A Hard Day's Night (1964).

24. ITALIALAISET MESTARIT JA COMMEDIA ALL'ITALIANA. Ateistinen marxisti Pier Paolo Pasolini yllätti maailman tekemällä kaikkien aikojen vakavimman tulkinnan Jeesuksen elämästä ja kuolemasta (Matteuksen evankeliumi, 1964).

25. UUSI SAKSALAINEN ELOKUVA. Road-elokuva oli Wim Wendersin lempilaji. Hän toi siihen maailmankatsomuksellisia, Saksan jaon historiaa ja elokuvakulttuurin muutosta käsitteleviä pohdiskeluja mestariteoksessaan Ajan mittaan (1976).

26. ITÄ-EUROOPAN UUDET AALLOT. Georgialainen Otar Ioseliani valmisti kotikonnuillaan lyyrisiä, hienon humoristisia mestariteoksia. Jousikvartetin lomaa kuvaava Pastoraali (1976) oli hänen viimeinen neuvostoelokuvansa ennen hänen muuttoaan Ranskaan.

27. UUDENLAINEN AMERIKKALAINEN ELOKUVA. Peter Bogdanovich oli uuden polven mieheksi perinnetietoinen. Larry McMurtryn romaaniin perustuva hienostuneen eleginen Viimeinen elokuva (1971) tarjosi läpimurron nuorille näyttelijöille Timothy Bottoms, Jeff Bridges ja Cybill Shepherd.

28. JAPANI. Kenji Mizoguchi oli eeppinen ja lyyrinen mestari historian ja nykypäivän kuvaajana. Punaisten lyhtyjen katu (1956) kertoi balzacmaisen rehevästi Yoshiwaran Dreamland-ilotalosta juuri ennen kuin prostituutio kiellettiin Japanissa.

29. MAAILMANELOKUVA. Elokuvan kenttä globalisoituu ja tuo laajempaan tietoisuuteen uusia tapoja nähdä. Tunisialaisen Moufida Tlatlin Palatsin hiljaisuus (1994) tarjoaa hehkuvan näkökulman edellisen polven kokemaan hoviaikakauden orjuuteen.

AA
 

Yhteistyössä: