Black History Month

Teemasarjan elokuvat ja esitysajat

Afrikkalais-amerikkalaisen elokuvan historiaa on aiemmin esitelty Orionissa erillisissä yhteyksissä. Nyt ensi kerran tavoittelemme aiheesta laajempaa kokonaiskuvaa.
 

Afrikkalais-amerikkalaisen elokuvan läpimurto tapahtui niinkin myöhään kuin 1990-luvulla. Vasta siitä alkaen mustilla amerikkalaisilla on ollut täydet kansalaisoikeudet elokuvassa. Mark Danielsin dokumenttielokuva Classified X (1998) käsittelee tätä kehitystä Melvin Van Peeblesin käsikirjoituksen pohjalta.

Mustien amerikkalaisten etnisiä elokuvia oli tehty jo mykällä kaudella. Pearl Bowserin dokumenttielokuva Midnight Ramble: Oscar Micheaux and the Story of Race Movies (1994) kertoo ensimmäisen mustan amerikkalaisen mestariohjaajan tarinan.

Micheaux'n elokuvista nähdään hänen pääteoksensa, väkevä Body and Soul (1925). Legendaarinen näyttelijä ja bassolaulaja Paul Robeson esittää vankikarkuria, joka naamioituu papiksi. Esillä on uusi värisävytetty, restauroitu laitos (George Eastman House).

Amerikan mustien elokuva kukoisti erikoislevityksessä, mutta King Vidorin kokonaan mustien taiteilijoiden kanssa toteuttama MGM-elokuva Hallelujah! (1929) oli afroamerikkalainen avaus maailman yleisölle. Draama vei etelän puuvillapelloille ja rämeille, ja Vidorin ensimmäisessä äänielokuvassa kajahtivat spirituaalit.

Varhaisiin äänielokuviin tallentui mustia artisteja kuten Duke Ellington (Black and Tan, 1929) ja Bessie Smith (St. Louis Blues, 1929). Varsinainen lahjakkuuksien näyteikkuna oli Andrew L. Stonen ohjaama musikaali Stormy Weather (Swingin suurhurmurit,1943), pääosissa Lena Horne, Bill Bojangles Robinson, Cab Calloway, Fats Waller, Dooley Wilson ja The Nicholas Brothers.

Ohjaaja Joseph L. Mankiewiczin vakaumukseen ja Fox-yhtiön rasisminvastaiseen linjaan liittyy Kaikki tiet tukossa (1950), jossa Sidney Poitier debytoi nuorena mustana lääkärinä. Kun valkoinen rosvo kuolee hänen käsiinsä, tämän veli (Richard Widmark) vannoo kostoa.

Vaikka liberaalisuutta mustien suuntaan Hollywoodissakin edistettiin, saatiin odottaa 1960-luvulle, ennen kuin musta sai ohjata Hollywoodissa. Gordon Parks ohjasi Kansasiin sijoittuvan nuoren mustan miehen kasvutarinan The Learning Tree - Vuosi elämästäni (1969) omasta romaanistaan.

Ranskassa pitkään asunut älykkö Melvin Van Peebles käynnisti blaxploitation-suuntauksen huikean menestyksen saavuttaneella independent-elokuvallaan Sweet Sweetback's Baadasssss Song (1971). Esillä on restauroitu laitos (Preserved by The Museum of Modern Art with funding provided by The Hollywood Foreign Press Association and The Film Foundation).

Sittemmin pörssivälittäjänäkin menestyneen Melvin Van Peeblesin poika Mario Van Peebles palasi Sweet Sweetbackin jäljille elokuvassaan Baadassss (How to Get the Man's Foot Outta Your Ass) (2003). Tarina Sweetback-elokuvan vaiheista on ehkä jopa hillittömämpi kuin alkuperäinen elokuva.

John Kortyn tv-elokuva The Autobiography of Miss Jane Pittman (1974) kertoo toimittajasta, joka saa haastateltavakseen 110-vuotiaan mustan naisen (Cicely Tyson) ja käsiteltäväkseen yhtä monta vuotta mustien amerikkalaisten ihmisoikeustaistelua.

Mustien amerikkalaisten elokuvan nosti pysyvästi ykkösliigaan lopulta Spike Lee. Brooklyniin sijoittuva Do the Right Thing (1989) alkaa harmittoman tuntuisena kinasteluna italialaisen pizzerian liepeillä. Ollaan voittopuolisesti mustien asuttamassa Bedfort-Stuyvesantissa, jossa etniset törmäykset eskaloituvat helteisen päivän mittaan.

Eturivin mustiin ohjaajiin nousi myös Charles Burnett. Viha lepää vierelläni (1990) on kertomus kulttuurien yhteentörmäyksestä amerikkalaisten mustien nykyisessä perhe-elämässä. Danny Gloverin karismaattinen veijaritulkinta kytkeytyy ikiaikaiseen trickster-perinteeseen.

Hip hop -videoistaan tunnetun Bille Woodruffin ohjaama Beauty Shop (2005) kuuluu Barbershop-komedioiden sarjaan. Upea raplaulaja-komedienne Queen Latifah esittää kampaajaa, joka saapuu Atlantaan ja perustaa oman kauneussalongin.

AA

Yhteistyössä: Yhdysvaltain suurlähetystö. Vieraana Mario Van Peebles.