Itäblokin musikaalit

Teemasarjan elokuvat ja esitysajat

Rautaesiripun takana maailma muuttui mustavalkoiseksi eikä Stasin varjossa pidetty hauskaa.

Väärin. Kommunistihallintojen kaatumisen jälkeen arkistoista on kaivettu esiin elokuvia, joissa tanssi vie mennessään ja poliittisen julistuksen sijaan valkokankaalla raikaa pop.

Itäblokin musikaalien johtotähti oli DDR:n laadukas DEFA-studio, jota ohjeistettiin tuottamaan sosialistista viihde-elokuvaa maahan tihkuvan dekadentin länsiviihteen vastapainoksi. 1960-luvun jälkipuoliskolla tehtiinkin nuorisomusikaaleja, joissa Marxin lapset kohtaavat pop-musiikin.

Joachim Haslerin Hot Summerista (Heißer Sommer) tuli vuoden 1968 kesähitti DDR:ssa. Suosion sinetöivät päärooleihin valitut Frank Schöbel ja Chris Doerk, maan ensimmäiset pop-tähdet. Pitkä kuuma kesä alkaa. Leipzigilaistytöt ja Karl-Marx-Stadtin pojat liftaavat kilpaa Pohjanmeren hiekkarannoille, jossa sukupuolten välinen sota muuttuu musiikin säestämäksi romanssikavalkadiksi.

Schöbel tähdittää myös upeilla musikaalikohtauksilla ja kamerankäytöllä häikäisevää Hääyö sateessa -elokuvaa (1967). 1960-luvun värikäs Itä-Berliini sykkii trendikkäästi sinne saapuvalle maalaistytölle, joka haaveilee jockeyn urasta.

Tshekkoslovakian ensimmäinen musikaali oli Hop Side Story (Starci na chmelu, 1964). Kesäisellä humalanpoiminta-työleirillä nuorten valloittava rakkaus törmää kateuteen ja byrokratiaan. Uuden aallon raikkautta tsekeissä kulttimainetta nauttivaan elokuvaan tuo Milos Formanin varhaiselokuvien tähti Vladimír Pucholt.

Oldrich Lipskýn Limonadi Joe eli Hevosooppera (1964) on hillitön tshekkiwestern asiaankuuluvine musikaalinumeroineen. Länkkäriparodiassa pyssysankari Joe on päättänyt korvata saluunoiden viskin limonadilla. Innokkaaksi avukseen hän saa kauniin raittiusliikkeen sanansaattajan.

Pasi Nyyssönen