Elokuvan historia

Helsingin yliopiston elokuva- ja tv-tutkimuksen luentoihin liittyvässä suosikkisarjassa nähdään sekä rakastettuja klassikoita että harvoin nähtyjä aarteita 115 vuoden ajalta.

 1. VARHAINEN ELOKUVA. Teknisesti valmiina keksintönä elokuvan esittelivät ranskalaiset Lumièren veljekset, ja heidän kinematografinsa levisikin nopeasti koko maailmaan. Juha Kindberg esittelee rekonstruoimansa Suomen ensimmäisen elokuvaohjelman, jollaista esitettiin Helsingin Seurahuoneella kesäkuussa 1896.

2. ITALIALAINEN MYKKÄELOKUVA nousi maailmanmaineeseen. Upea diiva Francesca Bertini oli tähtenä ja ohjaajana napolilaiskirjailija Salvatore Di Giacomon romaaniin perustuvassa sielukkaan intohimoisessa Assunta Spinassa (1915).

3. POHJOISMAINEN MYKKÄELOKUVA kohosi korkealle. Mykän kauden myöhäinen mestariteos, suomalaisen Jarl Hemmerin runoon perustuva Ivar Johanssonin Viljan valtakunta (1929), kuului Ingmar Bergmanin kestosuosikkeihin. Bergman vertasi Johanssonia Murnauhun: "kerronta on upeaa, ja elokuva on hienosti näytelty ja ohjattu".

4. AMERIKKALAISEN MYKKÄELOKUVAN KUKOISTUS. Erich von Stroheim ohjasi älykkään satiriisia elokuvia, joissa vaikutti runollinen maailmantunne. Suurenmoinen esikoisteos Blind Husbands (1919) nähdään restauroituna ja värisävytettynä wieniläisversiona (Österreichishes Filmmuseum, 2006).

5. NEUVOSTOLIITTOLAINEN MONTAASIELOKUVA. Sergei Eisenstein oli montaasin teoreetikko n:o 1, ja vallankumouksen juhlaelokuvassa Lokakuu (1927) hän johdatteli näkemyksensä barokkisen tuhlailevaan suuntaan. Tapahtumien rekonstruktiosta tuli ihmisjoukkojen pantomiimi, joka huipentui Talvipalatsin valtaukseen.

6. MYKÄN KOMEDIAN MESTARIT. Mykkä kausi oli komedian kulta-aikaa, ja silloin syntyi myös elokuvan hauskin koomikkopari Ohukainen ja Paksukainen Hal Roachin studiolla. Ilo on irti ohjelmassa, jossa nähdään Viimeinen silaus (The Finishing Touch, 1928), Meripojat maissa (Two Tars, 1928) ja Nurinkurin ja päinvastoin (Wrong Again, 1929).
 
7. SAKSALAINEN EKSPRESSIONISMI. Fritz Langin persoonallisin mykkäelokuva oli Väsynyt kuolema (1921). Mahtavista lavasteistaan (Bagdad, Venetsia, Kiina) huolimatta elokuva sävähdytti eniten intiimillä tunnelmallaan kuoleman läheisyydestä. Luis Buñuel, Jean Cocteau ja Georges Franju vaikuttuivat loppuiäkseen.

8. RANSKALAINEN IMPRESSIONISMI. Jacques Feyder oli ensiluokkainen lapsen maailman kuvaaja. Elokuvassaan Visages d'enfants (1923) hän kertoo sykähdyttävän aidosti äitinsä menettäneen ja uuteen kotiin sijoitetun 12-vuotiaan pojan (Jean Forest) koettelemuksista ranskankielisessä Sveitsissä.

9. RANSKALAINEN AVANTGARDE. Dmitri Kirsanoffin Ménilmontant (1926) kertoi avantgarden keinoin kahden maalaissisaruksen tragedian talvisessa Pariisissa. Brasilialaissyntyisen maailmanmiehen Cavalcantin Vain tunnit (Rien que les heures, 1926) lähestyy poeettisena dokumenttielokuvana kaupunkisinfonioiden suuntausta.

10. NEUVOSTOLIITTOLAINEN ARKIELOKUVA. Uuden talouspolitiikan (NEP) kaudella valmistunut Juri Zheljabutzhkin Mosselpromin tupakkatyttö (1924) kiehtoo parodiana elokuvatuotannon monista vaiheista ja ivailevana romanttisena komediana, pääosissa Igor Iljinski ja Julia Solntseva.

11. SAKSALAINEN KAMMERSPIEL. Saksalaisen intiimin realismin hienoihin saavutuksiin kuului Phil Jutzin traaginen Äiti Krausen onnenmatka (Mutter Krausens Fahrt ins Glück, 1929). Rakastettu berliiniläistaiteilija Heinrich Zille sai Weddingin kaupunginosaan sijoittuvan käsikirjoituksen valmiiksi juuri ennen kuolemaansa.

12. RANSKALAINEN RUNOLLINEN REALISMI. Kun Julien Duvivier otti kuvatakseen Ranskan kansanrintaman ilmapiiriä, näkemys oli skeptinen. Unohtumaton Jean Pariisista (La belle équipe, 1936) kertoo ravintolan perustamisesta, pääosissa Jean Gabin, Charles Vanel ja Viviane Romance.

13. ELOKUVA EUROOPAN TOTALITARISTISISSA VALTIOISSA. Kun Leni Riefenstahl filmasi natsien puoluekokouselokuvan Tahdon riemuvoitto (1935), tapahtumasta tehtiin Albert Speerin johdolla suunnaton lavaste Adolf Hitlerin palvonnalle. Demokraattiselle ja liberaalille katsojalle kyseessä on kauhuelokuva, joka todistaa ihmiskunnan alennustilaa.

14. ENGLANTILAINEN ELOKUVA NOUSEE JALOILLEEN. Brittien dokumenttikoulukunta korosti runoutta. Matkailunedistämiselokuva Song of Ceylon (1934) innoittui näyksi buddhalaisuuden ja länsimaisuuden kohtaamisesta. Rautateiden mainoselokuvaan Night Mail (1936) tilattiin runo W.H. Audenilta ja musiikki Benjamin Britteniltä.

15. AMERIKKALAISEN ELOKUVAN LAJIT 1930-LUVULLA. Yhdysvaltain sisällissodan saaga Tuulen viemää (1939) on melodraama, historiallinen spektaakkeli ja viihteen kultakaivos, joka antaa uutta joka katsomalla. Sen rodullinen näkemys on tosin loukkaava, mutta Scarlett O'Hara ja Rhett Butler kiehtovat loputtomasti ristiriitaisuudellaan.

AA

Lumièren veljekset: 96e de ligne en marche (1896), Abreuvoir (1896), Arrivée d'un train à Perrache (1896), Arroseur et arrosé (1895), Baignade en mer (1895), Barque en mer (1896), Bassin des Tuileries (1896), Bataille de femmes (1896), Bordeaux: la Place de la Comédie (1896), Danseuses de rue (1896), Discussion (1895), Forgerons (1895), Géant et nain (1896), Londres: entrée de Hyde Park (1896), Partie d'écarté (1896), Pecheurs raccommodant les filets (1896), Péche aux poissons rouges (1895), Querelle enfantine (1896), Le Saut à la couverte (1895), Sortie d'usine (1895), La Voltige (1895).